Espoon oppilasmäärän kasvu tulee huomioida taloussuunnitelmassa 9.11.2022 Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta on edellyttänyt, että tulevan vuoden talousarviossa huomioidaan oppilasmäärän kasvu. Pohjaesityksessä lautakunnan toive ei toteudu vaan opetukseen kohdistetaan suoria säästötoimia, mikä tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista, tuntiresurssien pienentämistä, opetuksen tuesta karsimista, leikkauksia erityisopetuksesta ja lukioiden valintapaletin kaventamista. Espoon kustannuksia nostaa myös maahanmuuttajalasten osuuden voimakas kasvu. Maahanmuuttajalapsen oppilaskohtainen kustannus on noin puolitoistakertainen verrattuna normaalissa perusopetuksessa opiskelevaan oppilaaseen. Pakolaisten osalta valtion rahoitus päättyy, kun henkilö hakeutuu kotikuntansa asukkaaksi. Valtion osalta heikennystä tuo myös koronakorvausten päättyminen ja tasa-arvorahan lakkauttaminen. Tämä näkyy suoraan oppimisen tuen leikkauksissa ja avustajien määrän vähenemisenä. On tärkeää huolehtia, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada laadukas ja tasa-arvoinen opetus ja kasvuympäristö, mutta tämä toteutuu ainoastaan riittävällä resurssoinnilla. Espoon lapsimäärä kasvaa vuosittain noin kolmellasadalla lapsella. Tämä tarkoittaa päiväkoti- ja kouluinvestointeja. Kasvavat sisäiset vuokrat rasittavat sivistystoimen budjettia. Vuoden 2023 tilakustannukset kasvavat noin 3,8 milj. euroa tähän vuoteen verrattuna. Lisäksi tulee huomioida, että nyt esitetystä investointiohjelmasta puuttuu useita koulu-, lukio- ja päiväkoti-investointeja sekä välttämättömiä peruskorjauksia. Espoossa 75 prosenttia peruskoulun päättäneistä hakee lukio-opintoihin. Keskiarvoraja lukioon ei saa nousta. Jokaisen nuoren tulisi päästä haluamaansa opinahjoon. Lukiokoulutusta tulee järjestää alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kuntapäättäjänä on hyvin vaikea ymmärtää hallituksen tekemiä linjauksia. Kuntien velvoitteita ja vastuita lisätään, mutta samalla heikennetään mahdollisuuksia huolehtia näistä velvoitteista. Tästä huolimatta on tärkeää, että Espoossa valtuusto näkee pidemmälle tulevaisuuteen ja huolehtii siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset saada laadukas koulutus. Opetuksen resurssit turvattava jatkossakin 7.9.2022 Laadukas koulutus tulee varmistaa myös silloin, kun taloudessa menee heikosti. Maamme hallitus on huolehtinut siitä, että raskaan velkataakan myötä saamme pitkään odottaa vakaampia aikoja. Hallituspuolue Keskustan varapuheenjohtaja Pakarinen (lv070922) hämmästelee perusopetuksen rahoituksen riittämättömyyttä ja suurten kaupunkien resurssien vähäisyyttä. Samaa asiaa hämmästelee myös allekirjoittanut. Päätökset, joita hallituksen toimesta on tehty, ovat rapauttaneet kuntatalouden. Yksi suurimmista virheistä on sote-uudistus, jonka myötä resursseja on yhä vähemmän niin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kuin kuntiin jääviin tehtäviinkin, kuten opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Samalla kun hallitus on päättänyt siirtää oppilashuollon palvelut ns. hyvinvointialuille, se kohdistaa suoria säästötoimia opetukseen mm. luopumalla korona-avustuksesta ja leikkaamalla tasa-arvorahan. Espoo on aina panostanut lapsiin ja nuoriin. Koulutus ja osaaminen ovat tärkeitä arvoja. Näin tulee olla jatkossakin, sillä Espoon ja koko maan tulevaisuuden osaajat tehdään kouluissa. Koululakkautusten tilalle koulutilojen järkeistämistä 14.6.2022 Kasvava kaupunki tarvitsee kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, harrastuspaikkoja ja muita tärkeitä palveluita. Investoiminen edellyttää kaupungin talouden hyvää hoitamista sekä huolellisesti valmisteltuja ja hallittuja päätöksiä. Länsiväylä on kirjoittanut koululakkautuksista. Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajana en ole listaa lakkautettavista kouluista nähnyt. Minulle ei myöskään ole esitetty sellaista suunnitelmaa, jolla koululakkautuksilla voidaan saavuttaa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Jos olemassa olevista koulutiloista halutaan säästää, se tarkoittaa tilankäytön järkeistämistä esimerkiksi lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä. Suomen- ja ruotsinkieliset palvelut mahtuvat hyvin saman katon alle. Kulttuurin- ja liikunnan tiloja tulee entistä laajemmin hyödyntää opetuskäytössä, mutta nämäkin toimet tulee valmistella huolella ja niihin tulee eri osapuolten sitoutua. Vaikea taloudellinen tilanne vaatii vaikeita päätöksiä, mutta säästötoimet on kohdennettava niihin hankkeisiin ja niihin tulosyksiköihin, jotka eivät ole välttämättömiä peruspalveluiden järjestämiseksi. Esimerkiksi soten myötä on syntynyt päällekkäistä hallintoa, jonka purkaminen on aivan välttämätöntä ja tuo säästöä kaupungin kassaan. Espoossa lapset ja nuoret eivät saa olla säästö- vaan sijoituskohde. Kaupunginvaltuusto 13.6. Tiistai 14.6.2022 klo 7:17 Kasvava kaupunki tarvitsee kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, harrastuspaikkoja ja muita tärkeitä palveluita. Oli kyse sitten nousukaudesta tai laskukaudesta, kaupungin taloutta tulee hoitaa taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla ja hallitusti. Jos tehdään rytäkässä päätöksiä holtittomasti, vailla kunnollista taustatyötä, jälki tulee olemaan karmaisevaa ja kallista. Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajana totean, ettei lautakunnalle tarvitse tuoda yhtä ainutta koululakkautusta esityslistalle. Näillä näkymin ei ole esitetty sellaista suunnitelmaa, jolla voidaan perustella koulujen lakkautuksilla saavutettavan taloudellista tai toiminnallista hyötyä. On toki mahdollista löytää tilankäytön järkeistämistä esimerkiksi tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä muun muassa sijoittamalla suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä palveluita saman katon alle tai laajemmin hyödyntämällä liikuntatoimen tiloja. Mutta nämäkin toimet tulee valmistella huolella ja niihin tulee kaikkien osapuolten sitoutua. Yllätyin kuullessani, että liikuntatoimesta on tullut ehdotus, ettei Matinkylän lukion kirjoituksia voisi järjestää uudessa liikuntahallissa vaan ylioppilaskirjoituksille tila tulisi vuokrata erillinen tila yksityiseltä sektorilta. Tämähän ei voi pitää paikkansa, eihän? On myös syytä hyvin tiheällä kammalla käydä läpi kaikki kaupungin investoinnit eikä hyväksyä mitään mille ei ole selkeitä perusteita. Miten voi olla mahdollista, että Nupuriin on rakennettu 100 000 euron laituri, josta ei saa mennä uimaan ja metsistä löytyy liikuntavälineitä, joista kukaan ei tiedä miten niitä käytetään. Nämä vain muutama esimerkki hyvin pienistä hankkeista. Suurista hankkeista puhumattakaan. Hyvät valtuutetut, sotesta on päätetty ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet työnsä. Iso osa kaupungin henkilöstöstä on jo siirtynyt tai tulee siirtymään sote-alueelle. Kaupungin tulee keskittyä siihen, mitä tänne jää ja hoitaa nämä tehtävät huolella. On uskallettava luopua päällekkäisyyksistä. On myös uskallettava luottaa niihin ihmisiin, jotka parhaiten palvelukentän tuntevat eli niihin tekijöihin, jotka päivittäin asiakasrajapinnassa työskentelevät. Kasvun ja oppimisen lautakunta luottaa arjen tekijöihin oli sitten kyse erityisopetuksen järjestämisestä, työn kehittämisestä tai kustannusjärkevien ratkaisujen etsimisestä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tulosyksiköt ovat pysyneet valtuuston asettamissa säästötavoitteissa, itse asiassa etupainotteisesti. Jo tässä vaiheessa ennen budjettikäsittelyä on hyvä muistuttaa valtuutettuja, että korjaaminen tulee aina kalliimmaksi kuin ennalta ehkäisevät toimet. Jos johonkin kannattaa sijoittaa näinä aikoina niin osaamiseen, meidän tulevaisuuden tekijöihin – lapsiin ja nuoriin. Tämä tietysti edellyttää, että on mitä sijoittaa. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan Itämeri-lukio Torstai 9.6.2022 klo 11:03 Itämeri on helmi, joka on turvattava tuleville sukupolville. Sen merkitys Suomelle on mittaamaton ja arvo tulisi huomioida entistä painokkaammin myös koulutuksessa. Espoolla on Itämeren rantaviivaa lähes 6o km. Helsingin rantaviivan pituus on 130 km ja Kirkkonummella merellistä rantaviivaa on peräti 145 km. Itämeren suojelun puolesta tehdään arvokasta työtä useiden tahojen, mm. John Nurmisen säätiön, toimesta sekä hankkeiden kautta. Itämeren suojeluun liittyvä osaaminen olisi tärkeää siirtää uusille sukupolville. On myös paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Itämeren suojelemiseksi sekä matkailuelinkeinon kehittämiseksi. Itämeri-lukion opetussuunnitelman painotus tulee olla Itämeren suojelussa ja saariston palvelutarjonnan kehittämisessä. Eri oppilaitosten välinen yhteistyö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin mahdollistaa laajan ja monipuolisen kurssitarjonnan. Espoossa valtuusto on juuri päättänyt Kiviruukin osayleiskaavasta. Alueelle on tavoitteena saada ainutlaatuinen bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskus Cleantech Garden, joka mahdollistaa tieteen, tutkimuksen, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön. Espoonlahti on mitä mainioin sijainti Itämeri-lukiolle. Marika Räf (kok) Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan pj. (julkaistu LV080622 sekä HS 190522) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kick-off Keskiviikko 27.4.2022 klo 20:13 Tämä ilta- ja iltapäivä tuli vietettyä kehittämisen parissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kick-off herätti huomion, miten paljon hyviä asioita tehdään muun muassa nuorten osallistamisessa palaute- ja aloitekanavan kautta, mutta nuoret eivät tiedä sen olemassaolosta. Markkinoinnissa ja viestinnässä on parantamisen varaa. Illalla lautakunnan iltakoulussa kävimme läpi opetustoimen suunnitelmia erityisopetuksen kehittämiseksi. Iso muutos tulee tapahtumaan siinä, että rehtoreille annetaan jatkossa valta erityisopetuksen päätöksenteossa ja opettajat otetaan osaksi kehittämistyötä. Tämä tulee olemaan iso harppaus lautakunnan toivomaan suuntaan. Ohessa vielä puheenvuoroni lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 Kickoff-tilaisuudessa: Hyvät ystävät, olemme tänään käynnistämässä yhtä kaupungin tärkeimmistä suunnitelmista, jonka merkitys ulottuu kauaksi tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022-2025 ohjaa niitä toimia, joilla vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvä ja turvallinen arki. Ajankohta hyvinvointityölle ei voisi olla sopivampi. Mitä turvattomampi maailma, sitä tärkeämmäksi nousee vakaa ja tuttu arki, välittävät aikuiset ja turvallinen kasvuympäristö. Lasten ja nuorten on luotettava siihen, että vaikka sairaudet, sodat ja vaikkapa taloudelliset rakenteet huojuvat, heistä välitetään, heitä arvostetaan ja heidän kasvuaan aikuisuuteen tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Varmistamalla hyvän, turvallisen ja kannustavan kasvupohjan lapsillemme ja nuorillemme, jätämme testamentin, jolla maamme tulevaisuus jää mahdollisimman hyviin käsiin. Opettajana toisella asteella kohtaan nuorten huolet, pelot ja moninaiset ongelmat hyvin läheltä. Omassa nuoruudessani oli omat haasteensa ja kasvukivut, mutta tänä päivänä elämme hyvin erilaisessa maailmassa. Tänä päivänä pelko on enemmän läsnä. Ei ole rauhaa kasvaa ja kehittyä omaksi persoonaksi vaan ulkoa käsin vaikutetaan arvoihin, ulkonäköön, persoonaan jne. Onko kovinkaan suuri ihme, että niin moni lapsi ja nuori tarvitsee mielenterveyspalveluita, jos tuntee pyörivänsä jatkuvasti käynnissä olevassa tehosekoittimessa? Aluevaalien jälkeen eräs opiskelijoistani onnitteli valinnastani ja pyysi, että vaikutan nuorten mielenterveyspalveluiden saantiin. On tärkeää, että nuori lapset ja nuoret saavat palvelut nopeasti, läheltä ja matalalla kynnyksellä. Mielestäni palvelut on saatava yhdeltä luukulta, yhdellä yhteydenotolla siten, että ongelmaan tartutaan heti. Palveluiden jatkuvuus nivelvaiheissa (eli siirryttäessä kouluasteelta toiselle) tulee varmistaa nykyistä huomattavasti paremmin. Turhan hallinnollisen työn vähentäminen, yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken ja palvelun laadun parantaminen – siinä mielestäni lähtökohta kehittämistyölle. Arjen tekijät ovat oleellinen osa oman työnsä kehittämistä. Myönteistä muutosta ja pysyvyyttä saadaan aikaan hyvällä kenttätuntemuksella ja sitoutumisella, eikä se synny ilman tekijöitä. Rakenteet tulee luoda sellaiseksi, että ne tukevat myönteistä kehitystä. Olenkin erittäin iloinen siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyödynnetty lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä ja ideoita suunnitelman tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Nostaisin vielä painokkaammin esiin heidän roolinsa. Hyvät kuulijat vielä korostaisin yhteisöllisyyden merkitystä. Omassa työssäni huomaan kuinka moni nuori pitää tärkeänä kuulua ryhmään – olla osa omaa porukkaa. Viime vuosien isoissa toisen asteen koulutuksen muutoksissa on ehkä liiaksi korostettu yksilöllistä etenemistä opinnoissa mahdollisimman nopealla aikataululla. Kuitenkin ehkä suurimmalle osalle nuorista yksi veto- ja pitovoima opinnoissa, ovat kaverit, yhteisö ja turvallinen tuttu ympäristö. Tärkeää on myös viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa, saada harrastaa, jakaa ajatuksia myös koulun ulkopuolella ja voida vaikuttaa oman toimintaympäristön päätöksiin ja myös opetella ottamaan vastuuta. Hyvät seminaarin osanottajat, toteaisin, että sote-uudistuksen myötä kasvun ja oppimisen toimiala on merkittävin palveluiden järjestäjä. Espoo maan toiseksi suurimpana kaupunkina kantaa myös suuren vastuun erilaisista muutoksista, joita valtiovalta taholta kohdistuu meihin ilman riittävää rahoitusta muutosten läpiviemiseksi. On kohtuutonta, että siellä missä haasteet ovat suurimmat, siellä taloudelliset mahdollisuudet ovat pienimmät. Tässä yhteydessä viittaan muun muassa varhaisen tuen ja eritysopetuksen tarpeeseen. Lopuksi haluan kiittää teitä jokaista, jotka työskentelette lasten ja nuorten parissa valoisamman tulevaisuuden puolesta. Oikein antoisaa työskentelypäivää meille kaikille niin tärkeän teeman parissa. Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto hyväksyi HUS-yhtymän perussopimuksen ja toivomukseni TKKIO-rahoituksesta Tiistai 19.4.2022 klo 19:34 Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto hyväksyi illan kokouksessaan HUS-yhtymän perussopimuksen. Toivomusesitykseni TKKIO-rahoituksesta hyväksyttiin yksimielisesti. Tutkimus, kehitys, koulutus, innovaatio ja opetus (TKKIO) ovat yksi yliopistosairaalan keskeisistä perustehtävistä. Valtuusto toivoo, että TKKIO–rahoitus turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen muuttuessa niin, että rahoitus tulee suoraan HUSille valtiolta erillisrahoituksena. Opetus ja tutkimus aiheuttavat yliopistosairaalalle ylimääräisiä kustannuksia monella eri mekanismilla. Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi tiloista ja henkilöstöstä sekä tukipalvelujen suuremmasta tarpeesta. Valtio on korvannut yliopistosairaaloille opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia vuosi vuodelta vähemmän. 2010-luvulla lasku on ollut merkittävää. Tutkintokorvaukset per valmistuva lääkäri ovat laskeneet 30%:lla ja tutkimuskorvaukset jopa 40%. Kuitenkin TKKIO:n hyödyt ovat ilmeiset: Tutkimuksen, kehityksen ja innovaation hyödyt ovat nähtävissä elinkeinopoliittisesti hyvin laajasti, mm. terveysteknologian ja lääketeollisuuden alalla korkealaatuisen potilashoidon lisäksi. Tutkimustoiminnasta saatavan viimeisimmän lääketieteellisen tiedon jalkauttaminen koko sote-alan henkilöstölle lisää potilaiden saaman hoidon vaikuttavuutta, potilasturvallisuutta ja säästää pitkällä aikajänteellä hoidon kustannuksia. Opetuksen ja koulutuksen kautta ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus paranee sekä perus- että jatkokoulutettavien osalta. On ensiarvoisen tärkeää turvata henkilöstön tietotaidon edistäminen ja pitäminen ajan tasalla. HUSissa TKKIO–toimintojen kulut ovat vuositasolla 300 milj. euroa, johon valtion rahoitusta saadaan nykyisin n. 43 milj. euroa. Erotuksen maksavat kunnat palvelujen hinnoissa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että valtio osoittaa HUSille erillisrahoituksen TKKIO-toimintojen kustannuksiin. Mikäli valtio ei kanna sille kuuluvaa vastuuta, tulee TKKIO-toimet hyvinvointialueiden rahoitettavaksi. Panostus tutkimukseen, kehitykseen, koulutukseen sekä innovaatio ja opetus-tehtäviin on nähtävä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin keskeisenä investointina korkeatasoisen terveydenhuollon varmistamiseksi. HUS on maailmanlaajuisesti arvostettu yliopistosairaala. Sellaisena sen tulee olla jatkossakin. Hyvinvointisuunnitelma valtuustossa 21.3. Tiistai 22.3.2022 klo 9:42 Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajana keskityn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaosioon. Ohjelman tavoitteet ovat kannatettavia: osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, harrastusmahdollisuuksien luominen vanhemmuuden tukeminen, vieraskielisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden tunnistaminen lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen, mutta tässä yhteydessä nostan erityisesti: mielen hyvinvointiin keskittymisen turvallisen elinympäristön luomisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn. Lautakunnalle on tärkeää kuulla kohderyhmää, kun kehitetään palveluja nuorten tarpeisiin. Lukiessa nuorisovaltuuston antamaa lausuntoa, nousee sieltä esiin käytännönläheisiä, vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuehdotuksia, kuten – Matalan kynnyksen kustannustehokas harrastaminen – vanhemmuuden tukeminen ja säännölliset vanhempainillat. Mikään ei voi korvata lapsen elämässä puuttuvaa vanhempaa – vieraskielisten lasten suomenkielen vahvistaminen – nuoret myös pitävät tärkeänä, että kiusaamiseen puututaan tehokkaammin. Kiusaajan tulee vaihtaa koulua ei kiusatun! Hyvät valtuutetut erityisen suuri huoli kohdistuu nuorten mielenterveyden tilaan ja riittävien mielenterveyspalveluiden turvaamiseen. Tärkeintä on näiden palveluiden saatavuuden varmistaminen nopeasti, lähellä ja matalalla kynnyksellä. Viime vuoden kouluterveyskyselyn tulokset olivat hälyttävät. Elämäänsä tyytyväisten nuorten osuus on laskenut. Jopa 24 prosenttia tytöistä tuntee itsensä yksinäiseksi ja yli 30 prosenttia kokee ahdistuneisuutta. Turvallisuuden tunne on heikentynyt. Syrjintää, seksuaalista häirintää ja henkistä väkivaltaa kokee yhä useampi nuori. Opettajana huomaan, että moni nuori kokee yksin pärjäämisen paineita ja pelkoa tulevaisuudesta. Nuoren elämässä kuluneet koronavuodet ovat olleet pitkät. Koronarajoituksista on luovuttu ja on palattu ns. normaaliin arkeen. Nyt aivan toisenlainen ”pelko” synkistää mielet – sota, joka eri kanavien välityksellä on tullut osaksi meidän jokaisen elämää 24.helmikuusta lähtien. Hyvät valtuutetut vaikka taloustilanne tulee olemaan todella vaikea, meidän on panostettava lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Hienoa, että tämän hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman myötä käynnistyy keskustelu keinoista pureutua ongelmiin hyvissä ajoin ennen budjettineuvotteluja. Valtuusto päätti Kiviruukin osayleiskaavasta Tiistai 1.3.2022 klo 9:18 Kiviruukin osayleiskaavaluonnokseen kohdistuvassa kritiikissä kyse ei ole siitä, että alueelle rakennetaan vaan siitä mitä rakennetaan, minne rakennetaan ja miten rakennetaan. Itselleni on ollut suuri pettymys, että ennen kuntavaaleja julkisuudessakin esitetyt suuret suunnitelmat ja hienot ajatukset alueen monipuoliseksi kehittämiseksi, ovat jääneet vain tyhjiksi puheiksi. Alueen osayleiskaavoituksen painopiste tulisi ehdottomasti olla työpaikojen luomisessa ja palveluiden järjestämisessä. Esitetyssä osayleiskaavassa menetämme keskeisen alueen, johon voisi keskittää laajalti niitä toimintoja, joita koko läntinen Espoo kipeästi kaipaa – menestyviä yrityksiä ja palveluita. Vain yritysten myötä on mahdollisuus kasvattaa verotuloja. Hyvät valtuutetut, nukkumalähiöitä meillä Espoossa on aivan riittävästi. Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa on ollut hämmentävää, kuinka ison työn takana on ollut saada läpi esitys lukiosta, vaikka lukiopaikoista on huutava pula ja Espoon yhteislyseon lukio on vailla pysyviä opetustiloja. Viikko sitten virkamies-esittelyssä kävi ilmi, että alueen liikennesuunnitteluun ei ole riittävällä huolellisuudella paneuduttu vaan oletetaan 9 000 uuden asukkaan ja 3 000 työpaikkaliikkujan odotetaan liikkuvan ainoastaan metrolla. Epärealistinen ajatus! Kaavoitettaessa uusia alueita, tulisi kyetä tarkastelemaan huomattavasti laajemmin alueellisia tarpeita. Tein seuraavat esitykset, jotka kaikki hyväksyttiin yksimielisesti: 7.3 muutosesitys: Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset: Poistetaan kaavamääräyksistä kohdasta PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue lause: ”Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa asumista”. 7.7 Valtuusto toivoo, että ennen asemakaavoituksen aloittamista alueelle tehdään kattava liikennesuunnitelma. 7.17 Valtuusto toivoo, että asemakaavoitusvaiheessa huolehditaan lukion sijoittumisen mahdollisuudesta Kiviruukin osayleiskaava-alueelle. 7.9 Valtuusto toivoo, että asemakaavoitusvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen viihtyisän kaupunkikuvan toteuttamiseen ja olemassa olevan pientaloalueen rajaamiseen viher-/puistoistutuksin. Omikronin tartuntahuippu edessä – missä viipyy suomalainen rokote? Maanantai 17.1.2022 klo 11:59 Tänään HUSin hallituksessa saimme kattavan esityksen koronatilanteesta. Viime viikolla HUS-alueella todettiin HUSin PCR-testeissä yli 25 000 tartuntaa eli 44% testatuista. Omikronin tartuntahuippu on vasta edessä. Koronakuormitus ruuhkauttaa yhä enemmän perusterveydenhuoltoa ja päivystystä, ei ainoastaan erikoissairaanhoidon tehohoitoa. On myös paljon potilaita, joilta löytyy sivulöydöksenä korona. Kun itse vuosi sitten sairastin koronan, kysyin missä viipyy suomalainen rokote? Kotimaisen rokotteen ensimmäiset ihmiskokeet ovat ajankohtaiset kevään aikana. Hämmentävää, ettei valtiolta löytynyt 10 miljoonan euron rahoitusta rokotteen tuotekehitykseen heti pandemian alkuvaiheessa. Jatkossa jo huoltovarmuudenkin takaamiseksi, olisi hyvä luottaa suomalaiseen osaamiseen – myös tässä asiassa! Varmistetaan lapsillemme terve ja turvallinen arki Keskiviikko 12.1.2022 Viime vuoden kouluterveystutkimuksen tulokset julkistettiin vuoden vaihteessa. Elämäänsä tyytyväisten nuorten osuus on laskenut. Jopa 24 prosenttia tytöistä tuntee itsensä yksinäiseksi ja yli 30 prosenttia kokee ahdistuneisuutta. Turvallisuuden tunne on heikentynyt. Syrjintää, seksuaalista häirintää ja henkistä väkivaltaa kokee yhä useampi nuori. Tilanteeseen on reagoitava konkreettisilla toimilla heti. Valtaosa nuorista kokee, että on saanut apua ongelmiinsa ja kokee terveystarkastuksen laadun hyväksi. Hoito on hyvää ja sen saatavuus tulee varmistaa myös jatkossa, mutta se ei yksin riitä. Aikuisten läsnäoloa niin kotona kuin koulussa tulee lisätä tuntuvasti. Jopa puolet lapsista ja nuorista kokee, ettei koulussa ole aikuista, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Kouluissa työskentelevät aikuiset työskentelevät jatkuvasti kasvavan työmäärän ja yhä moninaisimpien haasteiden parissa, jolloin aikaa ei ole riittävästi yksittäiselle oppilaalle. Jatkuva uudistaminen ja hallinnollisen työn lisääminen vailla kokonaiskuvaa koulutyön arjesta, uuvuttaa niin opettajat ja rehtorit kuin oppilashuollon henkilöstön. Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että opettajien kirjaamisvelvoitteet pienenevät ja aikaa jää siten oppilaille enemmän. Koulupsykologit ja kuraattorit, jotka ovat tärkeä osa kouluyhteisöä, ovat uuden edessä. Jälleen uusi hallintouudistus, jossa hyvin vähäiselle huomiolle on jäänyt arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen. Ristiriidat perheissä ovat kasvaneet. Miten kodissa voidaan, näkyy oppilashuollon työssä. Iloa herättää se, että lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotakin ainakin kerran viikossa. Vaikkakin nettiriippuvuus on lisääntynyt, niin on myös liikkuminen. Tätä myönteistä kehitystä tulee pitää yllä. Kannustetaan lapsia ja nuoria liikuntaharrastusten pariin. Liikunta lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Mielestämme jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla vähintään yksi liikunta tai kulttuuriharrastus elämässään. Kasvatetaanko hallintoa entisestään vai varmistetaanko lapsillemme ja nuorillemme mahdollisimman terve ja turvallinen arki – näissä vaaleissa siihen on mahdollisuus vaikuttaa. Marika Räf, ent. Niemi (kok) Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan pj. Ira Hietanen-Tanskanen (kok) Eero Kling (kok) Vanessa Kurri (kok) Joel Vanhanen (kok) Sote-uudistus on säästöuudistus Tiistai 11.1.2022 klo 20:49 Yli 470 000 asukkaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on yksi Suomen suurimmista. Nyt näyttää siltä, että asukasta kohden osoitettu sosiaali- ja terveystoimen rahoitus tulee olemaan maan pienin. Leikkauksia on vääjäämättä luvassa. Toimenpide-ehdotuksia kaikkein tärkeimmän, eli korkeatasoisen terveydenhuollon turvaamiseksi: 1. Asiakastyö keskiöön. Hoitohenkilöstö tulee ottaa tiiviimmin mukaan toiminnan kehittämiseen ja uudistustyöhön. 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tehostettava ja hoitoprosesseista luotava mahdollisimman saumattomia. 3. Yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa on lisättävä mm. palveluseteliä ja laitekapasiteettia hyödyntäen 4. Päällekkäistä hallintoa on karsittava ja hankintaosaamista parannettava. 5. Korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja tuotekehitys on turvattava. 6. Tietojärjestelmien yhteensopivuudesta ja helppokäyttöisyydestä on huolehdittava paremmin. Veroja ei saa korottaa, eikä lainamäärää kasvattaa. Taloudellista ja toiminnallista säästöä on saavutettava toimintoja yhdistelemällä ja päällekkäisyyksiä karsimalla. Kokemus on osoittanut, että ylimääräiset hallintoportaat lisäävät kuluja ja jäykistävät järkevien muutosten läpivientiä. Toivottavasti ei tällä kertaa. Nuoret tulee saada rokotettua! Tiistai 21.12.2021 klo 8:31 Kaikki nuoret tulee saada rokotettua! Koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus HUSissa on ollut 16 338 euroa (ennen Omikron-varianttia). HUSin arvio (ennen Omikron-varianttia) on, että rokottamattomien suomalaisten koronavirustaudin sairaalahoidon kustannukset tulevat olemaan noin miljardi euroa. Hoitohenkilökunta on jo venynyt äärirajoille ja pula sairaalapaikoista uhkaa sairaaloiden kykyä hoitaa kaikkia apua tarvitsevia. Koronapassin teho on riittämätön, tartuntojen jäljittäminen kulkee pahasti jälkijunassa eikä talous kestä sulkutoimia. Nuorten keskuudessa covid-19 leviää nopeasti. Kysymys kuuluukin, miksi täysin rokottamattomia nuoria on edelleen paljon? Miten nuoret saadaan ottamaan edes ensimmäinen rokote? Opettajalta muutama vinkki: – Rokotuspisteet kaikkiin oppilaitoksiin. Palvelut sinne, missä ovat asiakkaat! – Porkkana toimii tässäkin tapauksessa. Suklaapatukka tai kahvi ja pulla kummasti houkuttelevat ottamaan rokotuksen, mikäli rokotevastaisuus ei ole ideologinen. – Kun maskipakko päättyi, viesti vastaanotettiin siten, että vaara on väistynyt. MASKIPAKKO takaisin!!! – Jos ei ole rokotetta, ei ole asiaa julkisiin tiloihin, edes kouluun. Opetus on näissä tilanteissa järjestettävä etänä. – Nuorille on viestittävä nuorten kielellä ja sanoman tulisi olla mielellään nuorten tuottamana. HUS valtuuston talousarviokokous Torstai 16.12.2021 klo 11:25 Husin valtuusto hyväksyi esityksen ensi vuoden talousarvioksi. Ohessa Kokoomus ryhmän puheenjohtajana pitämäni ryhmäpuheenvuoro Hyvät HUS:n valtuutetut olemme päättämässä Husin ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosiksi 2022-24 tilanteessa, jossa moni asia on avoimena. Sote-/ hyvinvointialuemuutosta ei ole huomioitu valmistelussa, koska perussopimusta ei ole päätetty, eikä rahanjaon perusteistakaan ole vielä tietoa. Lisäksi covid-19 epidemiatilanne aiheuttaa sairaaloiden ylikuormitusta, hoitohenkilökunnan venymistä äärirajoille ja mittavaa hoito- ja palveluvelkaa, jonka paikkaamiseen kuluu vuosia. Joudumme tekemään päätöksiä hyvin poikkeuksellisessa ja epävarmassa ajassa. Uudenmaan tilanne on monin tavoin haasteellinen niin HUS:lle kuin jäsenkunnille. Väestön kasvun ja ikääntymisen aiheuttamat palvelutarpeet lisääntyvät, taloudelliset resurssit heikkenevät ja sote-valmistelu sekä siihen liittyvät linjaukset ovat hyvin keskeneräisiä. Hyvät valtuutetut kokoomusryhmän huoli kohdistuu hoitohenkilökunnan jaksamiseen, saatavuuteen ja työn mielekkyyteen. Pidämme tärkeänä henkilöstön osaamista ja jaksamista, osallistamista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustamista työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Henkilöstölle annettava 400 euron liikunta- ja kulttuuriseteli, työterveyshuollon palveluiden lisääminen sekä rahalliseen palkitsemiseen osoitetut 20 miljoonaa euroa, sisältyvät talousarvoesitykseen. Henkilöstöpula on todellinen ja hoitohenkilökunnan rekrytointi erittäin haasteellista. Husin työnantajakuva on viime päivinä saanut negatiivista julkisuutta palkitsemiseen liittyvän uutisoinnin myötä. Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaista palkitsemisjärjestelmää sekä selkeää ja avointa viestintää. Vuosien 2022-2025 investoinneista merkittävin osa kohdistuu Siltasairaalan, Tammisairaalan ja Jorvin uuden vuodeosastorakennuksen toteuttamiseen. Pohjoismaiden investointipankin (NIB) mahdollinen osallistuminen Jorvin vuodeosaston uudisrakennuksen osittaiseen rahoittamiseen on mielestäni toivottavaa, mutta Jorvin hankkeen eteneminen ei voi olla kyseisestä rahoituspäätöksestä kiinni. Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää erittäin tärkeänä tuottavuuden parantamista ja sen saavuttamiseksi etävastaanottojen määrän kasvattamista, hoitoprosessien sujuvoittamista ja toiminnan kehittämistä niin hoito kuin tukitoimissa. On myös perusteltua luopua tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta ja siten karsia niistä aiheutuvia ylläpitokuluja. Myös esitetty menettely nollatulostavoitteen saavuttamiseksi on perusteltua. Vaikka meistä suuri osa, minä mukaan lukien, ei ole suhtautunut myönteisesti sote-uudistukseen, on toimittava lain edellyttämällä tavalla ja pystyttävä sopeutumaan muuttuvaan tilanteeseen. HUSin rooli maan johtavana erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavana yliopistosairaalana tulee entisestään korostumaan suunnan viitoittajana. Keskeistä on yhtenäisten prosessien ja hoitoketjujen luominen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sote-kumppaneiden kanssa. Tiivis yhteistyö, potilaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, hoitotulosten aktiivinen seuraaminen sekä kokonaistuottavuuden kehittäminen nousevat keskisiksi teemoiksi. Unohtamatta tutkimus-, kehitys- ja opetustyötä. Alueellisesti erikoissairaanhoidon palveluja tulee jatkossakin olla riittävän kattavasti. HUSilla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli ERVA-alueella. Moni hyvinvointialueista on hyvin pieni ja tulee tukeutumaan yhä tiiviimmin HUSin palvelutarjontaan. Iso organisaatio on suuren muutoksen edessä, jossa meiltä jokaiselta husilaiselta odotetaan kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti yllättäviinkin tilanteisiin. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta & rauhallista Joulua! Talousarviokokous Keskiviikko 8.12.2021 klo 19:46 Aivan aluksi haluan kiittää neuvottelutulosta, jossa kasvun ja oppimisen lautakunnan ääni tuli jälleen kerran kuulluksi, jopa niin hyvin, että neuvottelutulos on samansisältöinen lautakunnan lausunnon kanssa. Lautakunnan puheenjohtajana iloitsen, että Espoo on koulutusmyönteinen kaupunki ja sellaisena sen tulee olla myös jatkossa. Erityisesti lukiokoulutuksen suosio on Espoossa korkea. Yhä useampi peruskoulun päättävä nuori valitsee ensisijaiseksi hakutoiveekseen lukiokoulutuksen. Lukion aloituspaikkoja varattiin lukuvuodelle 2021–2022 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti 66 prosentille peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Opetustoimi esittää, että vuonna 2022 lukiopaikkoja tarjotaan edellisvuoden tapaan 66 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Keväällä 2021 alin lukioon vaadittava sisäänpääsykeskiarvo oli 7,83. Kasvun ja oppimisen lautakunnalla ei ole mahdollisuutta nostaa lukioiden aloituspaikkamäärää, koska lukiotiloista on huutava pula. Erityisen kriittinen tilanne on läntisessä Espoossa, koska Espoon yhteislyseon lukio toimii väliaikaisissa tiloissa Kilossa. Näin ollen olenkin jättänyt järjestelmään toivomuksen (3.19), että Kiviruukin ja Leppävaaran lukiohankkeita kiirehditään ja kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kaavoituksessa tarvittavat tonttivaraukset. Korona-aika on ollut lapsille ja nuorille vaikea monella tavalla. Mikäli lisärahaa ei olisi osoitettu kasvun ja oppimisen toimialalle, edessä olisi ollut leikkauksia opetukseen ja oppimisen tukeen. Säästötoimet lasten ja nuorten palveluihin olisivat kurjistaneet olemassa olevaa tilannetta entisestään. Ensi vuosi selvitään. Suuri huoleni kohdistuukin tuleviin vuosiin. Espoon velkataso on suuri ja velvoitteet moninaiset. Kasvavan Espoon palvelu- ja investointitarve tulee jatkossakin olemaan korkea. Kysynkin, miten kasvu tullaan rahoittamaan? Kuntavero säilyy nykytasolla ja Espoo-tarinassa oppiminen kärkitavoitteena Tiistai 26.10.2021 klo 8:33 Espoon valtuusto kokousti eilen valtuustotalolla. Päätimme yksimielisesti säilyttää kuntaveron nykytasolla. Kerrankin valtuusto oli asiasta yksimielinen. Käytin seuraavan puheenvuoron liittyen Espoo-tarinaan: Kiitos hyvän vuoropuhelun, Espoo-tarina on nykymuodossa kannatettava ja painopisteiden osalta muuttunut selkeästi siitä, mitä pohjaesitys oli. ”Espoo on oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki” on lisätty tavoitteeksi ja nostettu järjestyksessä ykköstavoitteeksi. Kiitos siitä! Tämä on tärkeää jo siitäkin syystä, että koulutus, kasvatus ja sivistys tulevat jäämään peruskunnan tehtäviksi sote-uudistuksen jälkeen. On selvää, että näiden tehtävien merkitys tulee selkeästi nostaa Espoo-tarinassa, joka myös ohjaa kehyksen ja taloussuunnitelman valmistelua. Valtuuston on hyvä tiedostaa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävät taloudelliset resurssit. Tilanne sivistystoimessa on haastava. Kasvun ja oppimisen lautakunta omassa lausunnossaan, koskien talousarviota, nosti esiin koronapandemian aiheuttaman mittavan oppimisvelan. Ainoastaan tämän vajeen purkaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia tulevina vuosina. Tämän lisäksi Espoo-tarinassa mainittuna oppimistulosten laatuvaatimukset, lisätunnit, erityinen tuki jne. eivät toteudu ilman riittävää taloudellista panostusta. Valtuuston neuvottelutoimikunta on lisännyt pöytäkirjamerkinnän koskien lukioverkkosuunnitelman päivittämistä ja nostanut Leppävaaran ja Kiviruukin lukiot esiin. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti lausunnossaan vuosien 2022-2031 investointiesityksen osalta, että opetustoimen virkamiehistö yhdessä tilapalveluiden kanssa huolehtii siitä, että Kiviruukin lukio lisätään investointiohjelmaan ja kaavoituksessa varataan lukiolle y-tontti, kuten lautakunta on jo vuosi sitten edellyttänyt. Näin ollen pöytäkirjamerkintä on lautakunnan kannan mukainen. Nostaisin vielä erittäin hyvänä tavoitteena, että Espoo on kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja innovaatiopääkaupunki. Jonkin verran tarinaan onkin lisätty konkreettisia esityksiä, miten tavoite tullaan saavuttamaan. Erityisesti poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Toivon, että jatkossa kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa, jotka tuntevat toimintakentän ja haasteet Lopuksi vielä pidän hyvänä pöytäkirjamerkintänä, että Espoo edellyttää, että HSL käynnistää toimenpiteet, joilla Kehä3:n sisäinen Espoo siirretään A-B vyöhykkeeseen. Nykyinen vyöhykejako asettaa läntisen Espoon hyvin eriarvoiseen asemaan mm. Matinkylän ja Tapiolan suuralueiden kanssa. Lisäksi vyöhykejako ei kannusta joukkoliikenteellä matkustamiseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni, että vammaisia kuullaan Espoo-tarinan linjauksia toteutettaessa. Tämä toivomus syntyi keskusteltuani näkövammaisen rouvan kanssa ennen kokouksen alkua. Oikaisu erityisopetukseen liittyen Torstai 17.6.2021 klo 22:43 Tänään hämmennystä on herättänyt Hesarin artikkeli, jossa toimittaja väittää, että erityisluokista luovutaan ja oppilaat siirretään osaksi muita opetusryhmiä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa maaliskuun lopussa. Olimme jo 9.12.2020 edellyttäneet, että erityisen tuen lähikoulupilotti tuodaan lautakunnalle asiapykälänä ja että asian valmistelussa kuullaan laajalti koulujen rehtoreita, opettajia, vanhempia ja oppilaita. Asia oli lautakunnalle valmisteltu ja siitä päätettiin maaliskuun lopussa. Totesimme, ettei väliarviointiraportin pohjalta ei ole mahdollista tehdä päätöstä lähikoulupilotin jatkosta tai laajentamisesta. Esillä olevasta raportista jää uupumaan mm. seuraavat asiat:- riittävän laaja kuuleminen, otanta ja tulosten analysointi – johtopäätökset ja toimenpide-esitykset jatkon osalta – resurssointi pilottirahoituksen jälkeen Lautakunta toteaa, että tutkimus tulisi ulottaa koskemaan myös niitä pienryhmäopetusta tarjoavia kouluja, jotka eivät ole pilotissa mukana. Lisäksi lautakunta nosti esille, että koronatilanteesta aiheutunut oppimisvaje ja tuen tarve ovat lisääntyneet merkittävästi, eivätkä näin ollen puolla pienryhmäopetuksesta vähentämistä saatikka luopumista. Lisäksi mahdollisen sote-uudistuksen myötä oppilashuollon siirtyminen maakuntaan tulee aiheuttamaan lisähaasteita lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mikä kohta tässä päätöksessä on jäänyt epäselväksi vai onko niin, ettei lautakunnan päätöksiin tutustuminen kuulu nykypäivän hyviin journalistisiin tapoihin? Viihtyisä, turvallinen ja taloudellisestikin terve Espoo Lauantai 12.6.2021 klo 9:16 Moni äänestäjä on kysynyt minulta, mitä mieltä olen Espoon kaupunkikuvasta. Aamulla lukiessani Länsiväylä-lehden tekemää Martin ”Iso-Masa” Saarikankaan haastattelua, huomaan olevani hänen kanssaan samaa mieltä. Espoota ei tule rakentaa kopioimalla Helsingin urbaania kaupunkikuvaa. Helsingin helmet sijaitsevat siellä missä kaunis vanha kaupunki huokuu historiaa eri aikakausilta sulassa sovussa. Espoolla ei ole tarjota samaa. On tunnettava syyt, miksi espoolaisuus vetää puoleensa ja pyrittävä vastaamaan asukkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, tervelle taloudelliselle pohjalle rakentaen. Miksi minä olen viihtynyt Espoossa senkin jälkeen, kun muutin pois lapsuudenkodistani? Siitä syystä, että Espoo on viihtyisä, peruspalvelut ovat lähellä ja elinympäristö tuntuu turvalliselta. Minulle viihtyisyys ja vehreys ovat tärkeitä kriteereitä asuinympäristöä valittaessa. Espoon kaupunkipuistot tarjoavat mahdollisuuden olla lähellä luontoa, merellisyys ja saaristo ruokkivat mielenrauhaa. Kuntapoliitikan alkuaikoinani 1990-luvun alussa, Espoo päätti rakentaa metron. Vastustin metron tuloa, koska näin ongelmia, joita se toisi mukanaan. Ja näin kävikin; Kiireellä rakennettua, liian tiivistä kaupunkikuvaa, aikaisempaa pidempiä joukkoliikenteen matka-aikoja, useita vaihtoja kulkuvälineestä toiseen, sekä erittäin, erittäin kalliin investoinnin. Metro rasittaa kaupungin kassaa vielä vuosikymmeniä. En pidä ajatuksesta, että joukkoliikenneväline sanelee, mitä ja minne rakennetaan. Nyt, kun metro kuitenkin tulee, täytyy katsoa eteenpäin, eli sitä mitä se mahdollistaa. Minusta metron varrelle tulee varata tilaa palveluille ja yrityksille. Espoon on nostettava työpaikkaomavaraisuusastetta, jotta jatkossakin Espoo on kaupunki, jossa espoolaisten on hyvä elää, asua, yrittää ja tehdä työtä. Valtuusto 7.6. Tiistai 8.6.2021 klo 11:01 Eilinen valtuuston kokous venyi tämän vuorokauden puolelle, mutta ei ihme sillä listalla oli tärkeitä asioita. Kauan valmistelussa ollut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin useiden palautus- ja hylkäysesitysten jälkeen. Espoolaiset ovat odottaneet pientalotontteja ja niitä alueelle tulee nyt sijoittumaan. Tämän vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä pääsin aloittamaan puheenvuoroni kiitoksin: Haluan aluksi kiittää kaupungin hallitusta, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Korona-aika on aiheuttanut lapsille ja nuorille mittavaa oppimisen vajetta, jonka korjaamiseen menee kauan. Sivistystoimen mukaan 25%:lla peruskoululaisista on jonkinasteista oppimisen vaikeutta. Tosin uskonpa osuuden olevan huomattavasti suurempi ainakin yhteydenottojen perusteella. Lautakuntahan esitti jo 3.3. lisätalousarviota opetustoimeen: perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnan jatkumiseen. Lisäksi edellytimme päätöksessämme, että syntyvät säästöt muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Mikäli lautakunnan tahtotila tällä järjestelyllä ratkeaa, olen tyytyväinen. Valtiovarainministeriön julkaiseman kolmannen lisätalousarvion perusteella esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa. Jos tämä raha jaetaan väestön suhteessa, se tarkoittaa Espoon osalta 2-2,5 milj. euroa. Huomattavasti alle tarpeen. Huolestuttavaa, jos tukea ei tulla kohdentamaan sinne, missä koronan vaikutukset ovat suurimmat. Selvää on, että koronan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen valtiolta saatava raha on myös kohdennettava niihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että sivistystoimen budjettiin tulee tehdä ylitys siltä osin, kun koronarahaa myönnetään. Tämä tulee huomioida 2. osavuosikatsauksessa. Kouluissa tarvitaan kipeästi henkilökuntaa oppimisen tueksi. Tästä syystä on välttämätöntä saada täyttölupa määräaikaisten samanaikaisopettajien työsuhteen jatkamiseen. Tämä menettely koskee noin 50 työntekijää. Lukion viime syksynä aloittaneille vuosi on ollut erityisen haasteellinen. He ovat opiskelleet pidempään etäopetuksessa kuin lähiopetuksessa. Entistä useamman lukioaika tulee venymään neljään vuoteen. Espoon lukiot ovat kilpailukykyisiä ja lukio-koulutukseen hakeudutaan aktiivisesti. Keväällä 2021 suomenkielisiin lukioihin on 2527 ensisijaista hakijaa, kun edellisvuonna hakijoita oli 2170. Kun viime keväänä yhtä lukiopaikkaa kohden oli 1,19 hakijaa, tänä vuonna tulee olemaan 1,28 hakijaa. Keskiarvoraja lukioon tulee olemaan jopa 8. Paine lisätä 10-luokkia jo ensi syksystä ja lukiopaikkoja tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Pitäisin hyvänä, jos lukion kursseja olisi mahdollista suorittaa jo 10-luokalla, jotta siirtyminen lukioon on mahdollisimman jouhevaa. Lopuksi haluan noin yleisenä kantana todeta, että poliittisessa järjestelmässämme on isoja valuvikoja, jotka nousevat esiin erityisesti silloin, kun tehdään isoja uudistuksia. Tahtotila ja tavoite voivat olla hyviä, mutta lopputulos jää heikoksi, jos riittävä kokemusasiantuntijuus puuttuu. Kun uudistuksia tehdään, olisi tärkeää ottaa valmisteluun mukaan arjen asiantuntijat eli ne ihmiset, joiden työhön uudistukset vaikuttavat. Oli sitten kyse sotesta, koulutuksesta, rakentamisesta tai tietoteknisistä ratkaisuista, tulee olla kirkkaana näkemys siitä, mitä ja ketä varten uudistetaan ja miten. Ei olisi myöskään haitaksi miettiä etukäteen realistista rahoitustarvetta. Tässä yhteydessä viittaan päätökseen oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja toisen asteen maksuttomuudesta, jotka tulevat huomattavasti maan hallituksen ennakkoarviota kalliimmaksi. Espoossa lisärahan tarve näillä näkymin ylittyy 1,7 miljoonalla eurolla. Uudella valtuustolla ei tule olemaan helppo syksy edessä. Opetuksesta ei saa säästää ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta on turvattava! Torstai 3.6.2021 klo 15:54 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 3.3. esittää lisätalousarviota Kokoomusryhmän aloitteesta. Lautakunta totesi, että vallitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa säästötoimia opetukseen. Vuosi lapsen ja nuoren elämässä on pitkä. Korona ei ole vain terveydellinen ongelma, vaan se on myös sosiaalinen ja taloudellinen ongelma! Tämän ongelman korjaamiseen menee kauan, eikä sitä korjata säästämällä opetuksesta. Ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat myös psyykkisen pahoinvoinnin hoito, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu. Lisäpaineita aiheuttaa mahdollinen päätös sote-maakuntauudistuksesta, joka tulee viemään kunnan rahoituspohjan lisäksi kuraattorit ja psykologit kauaksi koulun arjesta. Olemme esittäneet lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Lisäksi tulee varmistaa tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnan jatkuminen. Pienet koululaiset tarvitsevat turvallisen iltapäivän. Espoon Kokoomuksen lautakuntaryhmä edellyttää lisärahoitusta opetukseen ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan jatkumiseen. Marika Niemi Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. Tuomas Aho Erika Granfelt Jarmo Nieminen Joel Vanhanen Elina Wanne Julkaistu Länsiväylässä 29.5. Espoonlahden terveyspalvelut terveysaseman peruskorjauksen aikana Torstai 27.5.2021 klo 12:54 Näin vaalien alla minulta on kysytty Espoonlahden terveyspalvelujen järjestämistä Espoonlahden terveysaseman remontin aikana. Olen keskustellut asiasta sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sanna Svahnin kanssa ja esittänyt toiveen, että espoonlahtelaiset saavat edes osan palveluista omalla alueella esimerkiksi Lippulaivan yhteyteen sijoitettavasta palvelupisteestä. Suur-Leppävaaran alueella on selvitetty ns. liikkuvien palvelujen mahdollisuus. Samaan ideaa voisi soveltaa myös Suur-Espoonlahden alueella. Jätimme valtuutettu Paula Viljakaisen kanssa valtuustokysymyksen valtuustossa 12.5. Toivottavati saamme vielä tämän valtuuston aikana asian käsiteltäväksemme. Valtuustokysymys Espoonlahden terveysasema on ollut keväästä 2020 sattuneen vesivahingon vuoksi osittaisessa käyttökiellossa. Tämä on heikentänyt merkittävästi terveyspalvelujen saantia koronan aiheuttaman hoitoviiveen lisäksi. Espoossa hoitoon pääsy terveyspalveluihin ja varsinkin suun terveydenhoitoon on jo ennen koronaakin ollut osin haastavaa. Tilojen peruskorjauksen on suunniteltu alkavan vuonna 2022. Remontoidut tilat voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024. Tänä aikana espoonlahtelaisten terveyspalvelut mahdollisesti siirrettäisiinn Matinkylään, joko Ison Omenan terveysasemalle tai Oma lääkärisi Matinkylä-terveysasemalle. On lisäksi kaavailtu, että palveluita voisi siirtyä väistötiloihin Matinkylän vanhalle terveysasemalle. On kysyttävä, olisiko vanha terveysasema oikea vaihtoehto, koska sieltä aikanaan siirrettiin pois Matinkylän terveyspalvelut sisäilmaongelmien vuoksi? Lisäksi Espoonlahdesta ei olisi suoraa julkisen liikenteen yhteyttä Matinkylän vanhalle terveysasemalle. Väistötilojen pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, mielellään omalla Espoonlahden suuralueella. Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme seuraavaa: Miten espoonlahtelaisten terveyspalvelut turvataan Espoonlahden terveysaseman peruskorjauksen aikana? Onko Matinkylän vanhan terveysaseman sisäilmaongelmat korjattu? Voitaisiinko Sitran kehittämää terveyskioski-mallia kokeilla Espoonlahden ostoskeskuksissa peruskorjauksen aikana? Voitaisiinko Espoonlahden terveyspalveluissa lisätä palvelusetelin käyttöä ja ostopalveluja? Espoossa 12.5.2020 Paula Viljakainen Marika Niemi Lautakuntakuulumisia Keskiviikko 5.5.2021 klo 21:48 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen lista oli lyhyt, mutta sitäkin enemmän sai aikaan keskustelua. Tiistilän koulun väistö jäi pöydälle. Lautakunta pitää tärkeänä, että Tiistilän koulun väistö toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa oppilaista sijoitetaan alueelle ja että koulumatkat ovat turvalliset. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehtoistarkastelu kustannusvaikutuksineen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 3.3. esittää lisätalousarviota lautakunnan puheenjohtajan aloitteesta. Lautakunta totesi, että valitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottavat kohdistamaan säästötoimia suoraan opetukseen. Lautakunta esitti lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta rajattiin ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi. Lautakunta edellyttää, että lautakunnalle tuodaan selvitys 1. osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä, mihin toimenpiteisiin lautakunnan päätöksen pohjalta on ryhdytty ja miten puuttuva rahoitus on tarkoitus järjestää. Koulussa tulee olla riittävästi aikuisia ja aikaa kohdata lapsi Tiistai 27.4.2021 klo 6:37 Valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan koulukiusaamisen ehkäisystä, nuorten pahoinvoinnista ja katuväkivallasta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja työrauhaan. Espoossa lähdetään siitä, että parasta kiusaamisen ja väkivallan vastaista työtä on ennaltaehkäisevä työ. Tämä tarkoittaa kouluissa toimintakulttuuria, joka tukee avointa vuorovaikutusta, kiusaamista koskevien teemojen käsittelyä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamista, ripeää puuttumista kiusaamistilanteisiin sekä selkeää viestintää siitä, ettei kiusaamista koulussa hyväksytä. Ennen kaikkea se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Opetustoimessa on panostettu eri toimenpitein kiusaamisen vastaiseen ennalta ehkäisevään työhön, esimerkkinä mainittakoon koulun kiusaamiseen puuttumisen portaat. Koulun sopima toimintamalli on luettavissa myös jokaisen koulun nettisivuilta. Vaikka kouluissa tehdään valtavan paljon kiusaamisen vastaista työtä, valitettavasti nämä toimet eivät aina riitä. Viranomaisyhteistyö mm. Länsi-Uudenmaan poliisin, sosiaalitoimen ja lastensuojeluviranomaisten kanssa on tiivistä. Sivistystoimi on myös aloittanut yhteistyön Aseman Lapset ry:n kanssa. Asiaa viedään eteenpäin opetuksen, opiskeluhuollon ja nuorisopalvelujen yhteistyössä. Yhteinen näkemys on, että tarvitaan henkilöitä, jotka toimivat kaupungin työntekijöiden apuna erilaisten pitkittyneiden, vakavien, moniammatillista yhteistyötä vaativien kiusaamis- ja konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Usein nämä kiusaamistapaukset ulottuvat myös vapaa-ajalle ja sosiaalisen median. Aseman Lapset ry. kouluttaa Espoon kaupungin henkilöstöä katusovitteluun. Se on nuorisoystävällinen ja nopeaan reagointiin pyrkivä rikosten ja riitojen sovittelumenettely alaikäisiä osallisia sisältävissä asioissa. Erityisesti on koulutettu nuorisopalvelujen henkilöstöä. Aseman Lapset ry:ltä saadaan myös tarvittaessa konsultaatiota liittyen monimutkaisiin kiusaamis-/konfliktitilanteisiin. Sivistystoimessa nyt seurataan olisiko Aseman Lapset ry.:n kehittämä K-0-toimintamalli sopiva malli silloin, kun on tarpeen ratkoa pitkittyneitä vakavia kiusaamistilanteita. K-0-toiminnalla ei ole tarkoitus korvata jo olemassa olevia toimintamalleja vaan vahvistaa niitä ja tuoda kouluihin aiempaa enemmän muun muassa nuorisotyön ja perhetyön osaamista. Helsingissä, Järvenpäässä, Lohjalla ja Rovaniemellä on erityiset K-0-työntekijät, jotka voivat tulla esim. koulun opiskeluhuollon avuksi. Paljon on olemassa hyviä toimintamalleja ja -ohjelmia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, nyt tarvitsee huolehtia siitä, että kouluissa on riittävästi aikuisia ja aikaa lasten kohtaamiseen. Tulee myös muistaa, että vanhemmilla on vastuu lapsestaan, eikä sitä vastuuta pidä sivuuttaa. Lautakunta päätti mm. Niipperin liikuntatilasta ja Aarnivalkean kahdesta ekaluokasta. Torstai 22.4.2021 klo 8:29Tämän opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan kausi on päättymässä, mutta asiat ovat painavia. Eilinen kokous venyi myöhään iltaan. Päätimme muun muassa Niipperin koulun hankesuunnitelmasta. Niipperiin on tulossa siirtokelpoinen liikuntasali, mikä on erittäin odotettu ja mielenkiintoinen hanke. Lisäksi päätimme, ettei taiteen perusopetuksen oppilaitoksille ja muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille vuodelle 2022 myönnettyjä toiminta-avustuksia peritä takaisin, mikäli avustusperiaatteiden noudattamatta jättäminen johtuu koronaviruksen vuoksi opetus- ja harrastustoiminnalle asetetuista virallisista rajoituksista. Päätimme myös lukuvuoden 2021-2022 yleisopetuksen ensimmäisen vuosiluokan enimmäisoppilasmäärät kouluittain sekä vuosiluokille 1-6 perustettavat erityisluokat ja perusopetukseen valmistavat luokat. Paljon keskustelua aiheuttanut Aarnivalkean koulu saa säilyttää kaksi ensimmäistä luokkaa. Tämä oli esittelijän muutosesitys ja päätettiin yksimielisesti. Lautakunta edellyttää, että jatkossa oppilaspaikoista päätettäessä lautakunnalle tuodaan tieto lähikoulutoiveista. Lautakunta pitää tärkeänä, että perheiden toiveet huomioidaan koulupaikkaa osoitettaessa. Tiistilän koulun perusopetuksen siirto väistötiloihin jätettiin pöydälle. Haluamme kuulla tilapalvelut liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtisen näkemyksen väistötilakysymyksiin.Lisäksi päätimme siirtää 2-luokkalaisten hakuaikaa iltapäivätoimintaan.Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on esittänyt lisätalousarviota opetukseen sekä 2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan. Koska valtuusto ei ole vielä asiaa käsitellyt, lautakunta esittää 2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan hakuajan siirtämistä päivämäärälle 10.6.2021. |
| Hoidetaan nuorten pahaa oloa Sunnuntai 18.4.2021 – Marika Niemi ja Pia Pakarinen Koronakriisi on lisännyt nuorten pahoinvointia. Niin Helsingissä kuin Espoossakin korona-aika ei ole ainoastaan heikentänyt oppimista, vaikuttanut työmahdollisuuksiin, lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen vaan myös evännyt mahdollisuuden normaaliin nuoren elämään. Helsingin kaupungin toisen asteen opiskelijoille teettämän kyselyn mukaan lukiolaisten hyvinvointi on heikentynyt. Lukiolaisten yksinäisyyden kokemukset sekä alakuloisuuden ja toivottomuuden tunteet ovat kasvaneet voimakkaasti kevään 2020 ja edelleen nykyisen etäopiskelujakson aikana suhteessa vastaaviin kysymyksiin vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä. Hyvinvointi ja oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa: opiskelijat, jotka voivat huonosti myös kokevat oppivansa heikommin. Nuorilta saadun palautteen pohjalta, tulokset ovat samansuuntaiset Espoossa. Ammatillisen koulutuksen kyselyyn vastanneista noin 70 prosentilla opintojen eteneminen on vaikeutunut paljon tai jonkin verran. Ammattiin liittyvien käytännön taitojen oppiminen etänä koetaan monella alalla hyvin vaikeaksi. Myös negatiivisten keskeyttämisten määrä vuonna 2020 kasvoi edelliseen vuoteen nähden Helsingin kaupungin ammatillisessa. Vaikka opintojen keskeyttämisten taustalla on monenlaisia syitä, koronakriisi on heikentänyt etenkin muutoinkin haavoittuvassa asemassa olevien ja yhteiskunnan palveluja laajasti tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta ja opiskelukykyä. Koronakriisin jälkihoito ei ole vielä päässyt edes alkuun, eikä kukaan tiedä kuinka kauan epävarmuus jatkuu nuorten elämässä. Tässä yhteydessä apua ja vakauttavia tekijöitä pitäisi lisätä. Sen sijaan hallitus vie eteenpäin sote-uudistuksen osana mallia, jossa koulupsykologit ja -kuraattorit siirtyvät pois kouluyhteisöistä maakuntiin. Kouluissa lähes kaikki yhteisöllisyyttä rakentavat tapahtumat on jouduttu perumaan. Etäopiskelun aiheuttamaa pahaa oloa ja yksinäisyyttä pitää päästä hoitamaan mahdollisimman pian ja siinä työssä tarvitaan monialaista yhteistyötä mukaan lukien opiskelijahuolto. Hallituksen kaavailema uusi hallintoporras ja uudistukseen liitetty koulupsykologien ja -kuraattorien siirtäminen kouluyhteisöstä maakuntiin, ei korjaa koronan aiheuttamia kolhuja eikä paranna palveluiden saatavuutta. Lapset ja nuoret tarvitsevat välittäviä aikuisia lähellä, joustavasti ja nopeasti.(Julkaistu Helsingin uutisissa 14.4.21 ja Länsiväylässä 24.4.21) |
| Nuori tarvitsee yksilöllisempää ja tiiviimpää uraohjausta läpi koulupolun Keskiviikko 7.4.2021 klo 11:55 Toisen asteen tehtävä on valmentaa kouluvuosien jälkeiseen elämään, joko jatko-opintoihin tai työelämään. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jotta lakimuutoksen tavoitteet oppivelvollisuuden laajentamisesta täyttyvät, on käynnistettävä keskustelu nuorten ohjaamisesta läpi koulupolun. Lukion tulee säilyä yleissivistävänä opinahjona, joka pääsääntöisesti valmentaa yliopisto- tai korkeakoulupolulle, ammattilukio ammattikorkeakoulupolulle. Ammatillinen koulutus puolestaan ohjaisi vahvasti työuralle, ammatilliseen erikoistumiseen tai mikäli riittävät teoreettiset valmiudet saavutetaan, ammattikorkeakouluun. Ainahan on myös mahdollisuudet ylempään korkeakoulututkintoon alemman tutkinnon pohjalta. Jotta jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opintoihin riittävät valmiudet, on mahdollistettava oppiminen omassa tahdissa. Heille, jotka tarvitsevat esimerkiksi matematiikassa tai kielissä tukea, tulisi sitä myös tarjota. Vastaavasti nopeasti eteneville tulisi mahdollistaa motivaation säilyttävä tahti. Yhä useamman nuoren tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ilman turhia välivuosia. Soveltuvuus ja motivaatio alalle kuin alalle ilmenevät ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jonka jälkeen voidaan uudelleen arvioida valintoja. Opinto-ohjauksen tulee olla ennakoivaa ja suunnitelmallista jo peruskoulussa ja jatkua läpi toisen asteen. Tänä päivänä valinnat, joita nuori toisen asteen ensimmäisenä syksynä tekee, ratkaisevasti rajaavat jatko-opiskelupaikan valintaa. Kuinka moni meistä on 15-vuotiaana tiennyt eri uravaihtoehdoista? Kuinka moni olisi kaivannut enemmän ohjausta ja tukea? Nuorten koulupolun ohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta oppivelvollisuusiän nostamisella ehkäistään syrjäytymistä ja nostetaan nuorten työllisyysastetta. |
| Toipilaana Lauantai 27.3.2021 klo 12:07 Nyt, kun olen reilun viikon sairastanut koronaa, ajattelin hieman turhautuneena jakaa muutamia mietteitä 1. Kun viimein maahan saatiin aikamoisen hankintasotkun seurauksena maskeja, miksi ihmeessä niiden käyttöä julkisissa sisätiloissa ei asetettu sakon uhalla pakolliseksi? Nyt vasta vuoden kuluttua tätä edes harkitaan. 2. Rajat vuotavat edelleen, mutta hallitus haluaa rajoittaa liikkumista maan sisällä. Eikö olisi maan edun mukaista, että jo lähtömaassa matkustajan tulee osoittaa olevansa koronanegatiivinen tai rokotettu? Onneksi edes Finnair vaatii testitodistusta. 3. Ulkomailta kotiin palaavilta edellytettävä karanteenia. 4. Koronarokotteita olemme joutuneet odottamaan kohtuuttoman kauan. Suomella on valmiudet olla omavarainen myös testausten ja rokotteiden osalta. Eikö tuotekehitysrahaa olisi kannattanut suunnata siihen suuntaan? 5. Rokotteet tulee jakaa ensin riskiryhmiin kuuluville ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sen jälkeen niille ryhmille, jotka joutuvat työnsä puolesta olemaan ihmiskontakteissa eikä etätyömahdollisuutta ole. 6. Tartuntatautiketjujen jäljittäminen. Jos kaksi viikkoa sitten olen saanut tartunnan ja viikon sairastanut, on hyödytöntä ilmoittaa minulle tässä vaiheessa, että olen altistunut koronalle. Resurssit menevät soittamiseen, kun pitäisi rokottaa ihmisiä. 7. Ovatkohan koronarahat yrityksille jakautuneet reilusti? Tuliko tuettua yrityksiä, jotka työllistävät? Hallituksen linjauksin ruokaravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, kulttuuritoimijat perumaan lähes kaikki tilaisuutensa ja valtaosa pienyrittäjistä kamppailee edelleen olemassaolostaan. 8. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät harrastusmahdollisuudet evättiin samaan aikaan, kun kaljakuppilat saivat pitää ovensa avoinna. 9. Missä on suunnitelma koronan jälkeiselle ajalle? Onko hallituksella selkeä näkemys ja uskottava toimenpideohjelma, miten maa saadaan terveelle pohjalle? Minusta tämä keskustelu on jäänyt käymättä. Nyt olisi viimein aika hyödyntää monialaista asiantuntijaryhmää ja esittää konkreettisia toimia tämän hetkisen jahkailun sijaan. Lopuksi haluan esittää kiitokset terveydenhuollon henkilökunnalle ja Espoon tartuntatautiyksikön osaajille. Tuntuu hyvältä, että huolehditte. |
| Lautakuntakuulumiset 10.3. Keskiviikko 10.3.2021 klo 21:36 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tämän iltainen kokous sisälsi paljon ja monipuolista keskustelua muun muassa kiusaamista ehkäisevistä toimista, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta kuin koulupsykologien vajauksesta.Puheenjohtajana esitin, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi espoolaisissa kouluissa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä, että espoolaisissa kouluissa lisätään positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys elämänhallintaan, yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintatapaan korostuu tulevaisuudessa, kun työelämän muutos ja -vaatimukset edellyttävät yksilön herkkyyttä sopeutua ympäristön muutoksiin. Lautakunta pitää tärkeänä, että yhteistyötä espoolaisten yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja yhdistysten, kuten Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa tiivistetään. Lautakunta edellyttää, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys, jolla yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan espoolaisissa kouluissa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsi tiedoksi sivistystoimen lausunnon Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta. Lautakunta toivoo lisäksi, että Kiviruukin palveluverkon aluevaraukset ovat riittävät huomioimaan läntisen Espoon päiväkoti, koulu ja lukiotarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Jo tällä hetkellä julkisten palveluiden osuus on alimitoitettu tarpeeseen nähden. Alueelle tulee varata myös tiloja kulttuurille. Taiteen talon mahdollisuutta sijoittua Kiviruukkiin tulee selvittää. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon valtuustoaloitteeseen koulujen yhtenäisestä toimintamallista kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön. Kiusaamiseen on Espoon kouluissa nollatoleranssi. Yhdessä vahvaksi yhteisöksi – Ei kiusaamiselle -suunnitelma yhdenmukaistaa kiusaamisen ja väkivallan vastaista toimintaa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Suunnitelmassa on 14 toimintatapaa, joilla ehkäistään kiusaamista ja väkivaltaa. Henkilöstöä tuetaan koulutuksilla ohjelman toimeenpanossa. |
| Lautakuntakuulumisia 3.3. Keskiviikko 3.3.2021 klo 21:24Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa päätimme esittää lisätalousarviota. Lautakunta totesi, että valitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottavat kohdistamaan säästötoimia suoraan opetukseen. Lautakunta esitti lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta rajattiin ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi.Muilta osin lautakunta hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2021. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia.Lisäksi lautakunta päätti, että Kilon koulun perusopetus järjestetään 1.8.2021 alkaen tilapäisissä opetuksen järjestämiseen soveltuvissa tiloissa esittelijän esityksen mukaisesti, siten ettei millekään koulussa jatkavalle luokka-asteelle ei tule opetuspisteen vaihtoa sekä kesällä 2022 että kesällä 2023.Esitimme kuitenkin syvän huolemme väistöratkaisun vaikutuksista koulun ja koululaisten arjen sujuvuuteen ja velvoitimme virastoa selvittämään ja tarpeen mukaan tuomaan lautakunnan päätettäväksi uuden väistöratkaisun, mikäli väistöaikana voidaan taloudellisten resurssien puitteissa ottaa käyttöön muita väistö- tai siirtotiloja, jotka vähentävät väistöjen määrää tai muutoin helpottavat koulun ja koululaisten arjen sujuvuutta esimerkiksi lyhentämällä kuljettavaa koulumatkaa.Lisäksi lautakunnalle tuodaan selvitys nykyisen Kristillisen koulun tilojen (Karapellontie 11) käyttötarkoituksen jatkamisesta väistötilana. Selvityksen tulee sisältää arvio kohteen kunnosta, rakennusvalvonnan lausunnon sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnon.Kokouksen alussa sivistystoimen johto avasi etäopetukseen liittyviä kysymyksiä. Hämmennystä on herättänyt opettajille toimitettu viesti, että opettajat olisi velvoitettu työskentelemään koulun tiloissa etäopetuksen aikaan. Sivistystoimenjohdolta tulee oikaisu asiaan heti huomisaamusta. Opettajien työturvallisuudesta tulee huolehtia. |
| Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 16.2. Tiistai 16.2.2021 klo 23:35Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa käsittelimme mm. Länsi-Espoon lukio- ja koulutilatarpeita, Kilon koulun väistöä ja Leppävaaran asukaspuiston jatkoa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyysi kokouksessaan 20.1.2021 selvityksen läntisen Espoon lukio- ja koulutilatarpeesta. Selvityksen pohjalta, lautakunta teki esityksen, että sivistystoimi paremmin ennakoisi voimakkaasti kasvavan Espoonlahden peruskoulu- ja lukiotilatarpeet. Vuonna 2019 lautakunta joutui siirtämään Espoon yhteislyseon lukion Kauklahdesta Keraan, koska lukion tilat tarvittiin peruskoulun käyttöön. Päätös on johtanut siihen, että koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Kivenlahteen, on jäänyt vaille lukiota. Alue tulee metron myötä voimakkaasti kasvamaan tulevina vuosina. Alue kehittyy voimakkaasti lapsiperhevaltaisena alueena. Lautakunnalle annetun selvityksen perusteella vasta kymmenen vuotta vanha Vanttilan koulu on osoittautunut alimitoitetuksi. Koulun yhteyteen on kesän 2021 aikana sijoitettava siirtokelpoiset tilat, jotta alueen lapsille voidaan järjestää opetus omalla asuinalueella. Tällä hetkellä Kiviruukin osayleiskaavasta odotetaan hallintokuntien lausuntoja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että kaavassa huomioidaan riittävä määrä y-tonttivarauksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion tarpeisiin. Lautakunta haluaa lausua Kiviruukin osayleiskaavaluonnoksesta. Kilon koulun väistösuunnitelma jätettiin uudelleen pöydälle, jotta selvitetään vielä mahdollisuudet järjestää väistö siten, ettei yhdellekään vuosiluokalle tule useita väistöjä. Lautakunnalle tuodaan lisäksi esitys varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja 2.asteen opetuksen tilojen väistöperiaatteiden päivittämiseksi. Lautakunta päätti, että Leppävaaran asukaspuiston toiminta jatkuu osoitteessa Pikkulinnunreitti 16 ja kehottaa Tilapalveluja tekemään tiloihin selvityksen mukaiset elinkaarta jatkavat toimenpiteet Tilapalveluiden vuosikorjausmäärärahasta. Lautakunta esittää, että Åbergin lastentalon monipuolisesta hyödyntämisestä tuodaan lautakunnalle erillinen esitys. |
| Kotihoidon tuki säilytettävä Torstai 21.1.2021 klo 8:33Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijaryhmä esittää kotihoidon tuen poistamista keskeiseksi keinoksi kohentaa työllisyyttä (HS6.1.21). Työllisyystoimia tulee toki lisätä, mutta onko tämä tosiaan se keino, jolla Suomen kilpailukyky turvataan? Eikö asiantuntijaryhmältä ole lupa odottaa huomattavasti moniulotteisempaa ja analyyttisempaa esitystä? Kotihoito on panostus tulevaisuuteen, eikä sitä pidä nähdä pelkkänä kustannuseränä. Itseasiassa pienten lasten kotihoitoa tulisi tukea riippumatta siitä kuka lapsia kotona hoitaa (esim. isovanhemmat).Tällä hetkellä kotihoidontukea maksetaan kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Espoon ohella osa kunnista maksaa kotihoidontuen kuntalisää. Päinvastoin kuin Helsinki, Espoo on päättänyt säilyttää kuntalisän. Espoo-lisä on 150-190 eur/kk riippuen lapsen iästä, pieni hinta verrattuna kalliisiin päiväkoti-investointeihin. Kotihoito tulee nähdä arvokkaana ja tärkeänä vaihtoehtona kunnan tai yksityisen toimijan tuottamalle varhaiskasvatukselle.Perheiden tarpeet ja tilanteet ovat yksilöllisiä. Oleellista on tarjota monipuolinen palvelurakenne ja vaihtoehtoja. Tästä syystä Espoon laaja yksityisen varhaiskasvatuksen verkosto on säilytettävä siten, ettei tuleva palvelusetelijärjestelmä uhkaa pienten toimijoiden olemassaoloa. Palveluseteli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon osuuden kasvattamisen, mikä puolestaan vähentää kaupungin omia investointitarpeita.Pidän tärkeänä, että espoolainen malli, vaihtoehtojen moninaisuudessaan säilyy ja kehittyy jatkossakin. Kotihoito, yksityinen ja julkinen tuotanto, pienet kodinomaiset ja isommat päiväkodit, vastaavat perheiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten hankkimiseen tulee kannustaa, ei nostaa kynnystä entisestään. Suomen tulevaisuus on jatkajiemme varassa. |
| Viisautta ja välittämistä tulevalle uudelle vuodelle 2021! Torstai 31.12.2020 klo 15:30 Kulunut vuosi on ollut raskas ja aiheuttanut inhimillistä kärsimystä monin eri tavoin. Vaikka koronapandemiaa ei ole vielä selätetty, vuoden vaihtuminen tuntuu jotenkin helpottavalta ja herättää toiveen paremmasta uudesta vuodesta. Kun katsoo taaksepäin mennyttä vuotta, on todettava että moni päätös koronan leviämisen ehkäisemiseksi on ollut viisas ja perusteltu. Toisaalta on tehty ratkaisuja, jotka olisivat kaivanneet huomattavasti laaja-alaisempaa ja perusteellisempaa näkemystä valtiovallan taholta. Edelleenkin kaupungilla liikkuessa herättää huomiota, kuinka niin monelta puuttuu maski kasvoilta. Kun vihdoin ja viimein maahan saatiin kasvomaskeja, niiden käytön sisätiloissa, esim. kauppakeskuksissa, tulisi olla pakollista? Miten kävikään avustusten, joita luvattiin ravintoloille, pienyrittäjille ja muille työllistäville yrityksille, jotka joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntaa lainsäätäjän toimesta tehtyjen rajoitusten vuoksi. Rahaa jaettiin avokätisesti yrityksille, jotka osasivat laatia korona-avustuksiin oikein muotoiltuja hakemuksia, tai käyttää hakemuksiin erikoistuneita konsultteja. Monessa perheessä joulun aika on ollut raskas. Pandemia on osoittanut, että Suomessa terveydenhuolto on maailman parasta. Näytteidenotto on ollut tehokasta, erikoissairaanhoidon kapasiteetti on riittänyt, ja hoitohenkilökunta on venynyt äärirajoille. HUS:n johdon viestintä on ollut erinomaista. Ajantasaisen ja luotettavan tiedon saanti on rauhoittanut ja omalta osaltaan vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen ennaltaehkäisten pandemian leviämistä. Muistan hyvin HUS:n hallituksen jäsenenä, kuinka maan hallitus keväällä lupasi kompensoida kaikki koronasta aiheutuvat kustannukset 100 prosenttisesti. Kummastuttaakin tieto, ettei valtio lupauksista huolimatta nyt korvaakaan sairaanhoitopiireille kaikkia koronaviruksen aiheuttamia kuluja, vaan esimerkiksi HUS:n osalta 40 miljoonaa jää kuntien maksettavaksi. Rokotteen myötä toivo ja odotus paremmasta on pikkuhiljaa palautumassa. Normaali arki on erityisesti lapsille ja nuorille ensiarvoisen tärkeää. Kiitollisuus opettajia ja koulujen henkilökuntaa, päiväkodin tätejä ja setiä kohtaan, on suurta. Ilman heidän panostustaan, monen lapsen ja nuoren arki olisi ollut toisenlainen. Hyvästä työstä huolimatta, joudumme kuromaan umpeen koronan aiheuttamaa oppimisen vajetta vielä pitkään. Onneksi Espoossa olemme onnistuneet säilyttämään lasten ja nuorten monipuolisen palvelutarjonnan ja erinomaisen palvelutason. Kun vuosi vaihtuu, saa esittää toiveen tulevalle vuodelle. Toivon hartaasti, että meistä aikuisista jokainen antaa enemmän aikaa lapsillemme, on aidosti kiinnostunut ja puuttuu herkästi epäkohtiin. Joulun alla Koskelassa tapahtunut 16-vuotiaan nuoren kuolema järkytti syvästi ja sai mielen hyvin surulliseksi. Mitä nuoren ihmisen päässä liikkuu, että voi syyllistyä niin julmaan tekoon? Miten ihmeessä kukaan aikuinen ei ole reagoinut kiusaamiseen? Välinpitämättömyys, ahneus ja itsekkyys ovat arvoja, jotka tuhoavat ja rapauttavat sitä yhteiskuntaa, jonka edeltäjämme ovat uutterasti rakentaneet. Vanha viisaus, että perintö on jätettävä parempaan kuntoon kuin on itse sen saanut, on menettänyt merkityksensä, vai onko?Viisautta ja välittämistä tulevalle uudelle vuodelle 2021!Marika |
| Soten suurimmat häviäjät ovat lapset ja nuoret Keskiviikko 4.11.2020 klo 12:53 Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit velkaantuvat, verotulot laskevat eikä valtionosuusjärjestelmä tue kestävää kasvua. Palveluiden kysyntä kuitenkin jatkaa kasvuaan. Yhtälö on taloudellisesti mahdoton ja tilannetta kurjistaa entisestään hallituksen kaavailema sote- ja maakuntahallinnon uudistus. Tuoreimman laskelman mukaan 13,26 prosenttiyksikköä kuntaverotuotosta siirtyy uusille hallintoalueille ns. hyvinvointialueille. Espoolle jäisi kuntaveronsa tuotosta tämän jälkeen 4,74 prosenttiyksikköä perusopetuksen ja toisen asteen koulutukseen järjestämiseen, varhaiskasvatukseen, kirjastoihin ja muihin kuntalaisten kannalta välttämättömiin palveluihin sekä tietenkin perusinvestointien rahoittamiseen. Pelkästään Espoon investointiohjelma on 2,5 miljardia euroa vuosina 2021-2030.Sivistystoimen palvelutarpeet korostuvat, koska Espoo on hyvin lapsiperhevaltainen kaupunki. Sivistystoimen osuus kaupungin toimintamenoista on tällä hetkellä 37 prosenttia. Hallituksen linjaus oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee kasvattamaan koulutuksen kustannuksia entisestään. Koska tutkinnon suorittaminen on velvollisuus, opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin verovaroista.Kasvavien kaupunkien vastuita ja velvoitteita lisätään, mutta samalla viedään realistiset mahdollisuudet hoitaa nämä palvelut. Pääkaupunkiseudun kilpailu- ja investointikyvyn heikentämisestä kärsii koko kansantalous ja maamme tulevaisuus. Käytämmekö mieluummin verovarat uusien hallintohimmeleiden rakentamiseen vai laadukkaan koulutuksen varmistamiseen? Minusta valinta on kiistaton! |
| Ovala 28.11. Keskiviikko 28.10.2020 klo 23:00 Lautakunta hyväksyi lukiokoulutuksen aloituspaikkamääräksi esitetyt 1 977 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2021-2022. Aloituspaikkoja varataan aikaisempia vuosia enemmän niin määrällisesti kuin suhteessa peruskoulun päättävän ikäluokan kokoon. Lukuvuonna 2021-2022 aloituspaikkoja on 66 prosentille ikäluokasta. Tämä on 158 aloituspaikkaa enemmän kuin vuonna 2020. Lukiokoulutuksen suosio on Espoossa valtakunnallisesti katsoen korkea. Tänä syksynä lukion keskiarvoraja oli 7, 83. Minusta lukioon tulee päästä huomattavasti alhaisemmalla keskiarvolla. Lautakunta myös päätti, että Keski-Espoon oppilasalue ja Pohjois-Espoon oppilasalue yhdistetään 1.1.2021 lukien. Oppilasalueen nimeksi tulee Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalue. Oppilasalueiden yhdistäminen mahdollistaa lähikoulutoiveiden huomioimisen voimassa olevien oppilaaksiottoa koskevien linjausten puitteissa. Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueiden yhdistäminen mahdollistaa myös koulujen tilakapasiteetin hyödyntämisen joustavammin. Tämä kannattanee myös huomioida, kun lukuvuoden 2021-2022 oppilaaksiottoa käsitellään Pakankylän ja Nuuksion osalta lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa 11.11. Lautakunta nimittäin päätti esityksestäni seuraavan palautuksen: Lautakunta velvoitti opetustoimea käymään läpi Pakankylän ja Nuuksion koulujen tulevaa ensimmäistä luokkaa koskevat oppilasjärjestelyt. Lautakunta pyytää lisäksi selvitystä Haukilahden koulun A1 -ranskan opetuksesta lukuvuonna 2020-21. Lautakunta tekee päätöksen Haukilahden koulun A1 -ranskan jatkosta seuraavassa kokouksessa. Lisäksi päätimme Espoonlahden päiväkoti 2 hankesuunnitelmasta sekä Aarrekartan päiväkodin hankesuunnitelmasta. Espoonlahden päiväkoti on tervetullut yhteistyöhanke ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kanssa ja Aarrekartan päiväkoti puolestaan Kurttilan kasvavaan palvelutarpeeseen odotettu päiväkoti. Päätimme myös ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttamisesta ja edellytimme, että saamme seuraavaan kokoukseen esityksen kielikylpyopetuksen 7. luokan oppilasvalintakriteereiden mahdollisesta muuttamisesta. |
| Lautakunta päätti eilen kokouksessaan yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon, kertoimet ja hintakaton Keskiviikko 21.10.2020 klo 6:21Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteistä varhaiskasvatuspalvelua. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalle on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Palvelusetelin käyttäjällä on oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelusetelipalveluntuottaja. Kunta on velvollinen suorittamaan hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle lapsikohtaista korvausta enintään palvelusetelin enimmäisarvoon saakka. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvoksi 870 euroa kuukaudessa lasta kohden. Palveluseteliin liittyviksi kertoimiksi päätettiin esittää seuraavaa lapsen iän mukainen kerroin 3 vuotta täyttäneen lapsen kerroin on 1,00 alle 3-vuotiaan lapsen kerroin on 1,45lapsen varhaiskasvatuksen tarpeen mukainen kerroinkokoaikaisen varhaiskasvatuksen kerroin on 1,00osa-aikaisen varhaiskasvatuksen (enintään 25 h/viikko) kerroin on 0,60esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kerroin on 0,50 Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen palvelusetelissä otetaan käyttöön hintakatto, joka on 40 euroa/kk. Puheenjohtajan esitykset alle 3-vuotiaan lapsen kertoimesta 1,55 ja vähintään 70 euron hintakatosta hävisivät äänestyksessä. Kuitenkin esitykseni siitä, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus, tuli hyväksytyksi. Lisäksi lautakunta toivoo, että ennen palvelusetelin käyttöönottoa lautakunnalle tuodaan selvitys siitä, miten nykyisiä ostopalveluyksikköjä tuetaan palvelusetelimalliin siirtymisessä. Lautakunta toivoo erityisesti huomioitavan pienet yksiköt ja saavan selvityksen hallinnollisesta ynnä muusta vastaavasta tuesta siirtymävaiheessa. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen palveluseteli on käytössä elokuussa 2021. Koska palvelusetelin käyttöönotosta päättää valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2020.Palvelusetelin enimmäisarvo tarkistetaan Espoon varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjan mukaisesti vähintään kahden vuoden välein elokuussa samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. |
| Valtuusto 19.10.20 Maanantai 19.10.2020 Haluan aloittaa kiitoksella. Kiitos neuvottelutuloksesta, jossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Valtuuston enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, on merkittävä espoolainen arvovalinta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta lausui yksimielisesti, että on tärkeää saada Espoon tuottavuus ja talous tasapainoon. Lautakunta kuitenkin painotti, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä. Sen lisäksi, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia, lautakunta esitti huolensa leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen. Tässä ajassa näiden palveluiden merkitys korostuu entisestään. Kun perheissä on taloudellisesti tiukkaa, harrastuskuluista joudutaan karsimaan. Minusta olisi lyhytnäköistä, jos Espoo päättää karsia näistä lasten ja nuorten ns. ennaltaehkäisevistä palveluista. Nämä palvelut siis maksavat itsensä takaisin. Arvoisat valtuutetut, neuvottelusopimus pitää sisällään yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvattamisen. Huomenna lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa on käsiteltävänä varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo, kertoimet ja hintakatto. Olen viime kokouksessa 7.10. esittänyt lautakunnan pohjaesitykseen muutoksia, jotka tulen toistamaan myös huomenna.Alle 3-vuotiaiden kertoimeksi tulen esittämään 1,55 (1,45)Palvelusetelin hintakatoksi tulen esittämään vähintään 70 euroa (nyt 40 e)Lisäksi tulen toistamaan pyynnön, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus.Nämä esitykset olen tehnyt siitä syystä, koska katson ettei pohjaesitys tue valtuustosopimuksen tavoitetta kasvattaa yksityisen palvelun osuutta varhaiskasvatuksessa vaan on nähtävissä, että erityisesti pieniä toimijoita tulee kaatumaan talouden perustan mahdottomuuteen. Tämä huoli on noussut monen palveluntuottajan viestistä. Myös Espoon yrittäjät ovat esittäneet asiaan huolensa. Jos ja kun palvelusetelimalli otetaan käyttöön, sen tulee olla todellinen vaihtoehto kunnallisen varhaiskasvatuksen rinnalla. On myös tärkeää jatkossakin mahdollistaa lasten kotona hoitaminen mm. Espoo-lisän turvin. Säästöä syntyy, kun moni kallis kunnallinen päiväkoti jää rakentamatta. Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi pidämme tärkeänä, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan. |
| Puhe – EKOAY:n yhteistyötapaaminen 3.10. Lauantai 3.10.2020 Hyvät ystävät, Kiitos jälleen kutsusta perinteiseen koulutus- ja vaikuttajaseminaariin. Olen iloinen, että saitte järjestettyä tapaamisemme tässä poikkeuksellisessa ajassa. Lupasin pitää puheenvuoron lautakunnan ajankohtaisista teemoista. Kuten, ehkä olette huomanneet, Espoossa on päästy neuvottelutulokseen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta. Sopimuksen mukaan talouden tasapainoa haetaan viiden vuoden aikana hidastamalla käyttömenojen ja henkilöstömäärän kasvua, pienentämällä investointikustannuksia, kasvattamalla tuloja sekä myymällä kaupungin omistamia kiinteistöjä ja toimitiloja. Käyttötaloutta tasapainotetaan 147 miljoonalla eurolla viiden vuoden aikana. Investointikustannuksia pienennetään vähintään 10 prosenttiyksiköllä investointiohjelman laajuutta ja laatua tarkistamalla ja asettamalla 250 miljoonan euron vuosikatto. Ennen neuvottelutulosta, lautakunta antoi oman, yksimielisen lausuntonsa talousarvioon.”Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä. Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata. Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin. Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä. Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.”Voimme olla tyytyväisiä, sillä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli jälleen kerran kuuluksi. Sillä valtuustoryhmien neuvottelun tuloksena syntyi enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, vaikka oikeastaan kaikesta muusta joudutaan säästämään.Olen erittäin iloinen siitä, että huomattavista taloudellisista paineista, Espoon linja on varmistaa laadukas opetus. Ymmärtänette, että tämä tavoite ei ole mikään itsestään selvyys. Espoo jatkaa kasvuaan ja on hyvin lapsiperhevaltainen kaupunki. Tänä syksynä kouluissa ja lukioissa on yli 1000 oppilasta ja opiskelijaa enemmän kuin vuosi sitten.Sen lisäksi, että kaupungin kasvun myötä palveluiden tarve nousee, maamme hallituksen linjaukset mm. oppivelvollisuusiän ulottamisesta 18-vuotiaaksi, tulee nostamaan kustannuksia, mutta ei ratkaise niitä ongelmia, joista nuorten opintojen keskeytykset johtuvat. Nämäkin resurssit olisi viisaampaa käyttää oppimisen tukeen ja nuoren elämänhallinnan ohjaukseen. Suuri huoli myös kohdistuu suunnitellun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitukseen. Jatkossa Espoo osallistuisi entistä merkittävämmällä panostuksella muun Suomen rahoittamiseen. Pelkäämme, etteivät rahat enää riitä velkojen maksuun, rakentamiseen, opetukseen tai kunnan peruspalveluihin. Jo tällä hetkellä Espoon kunnallisveron tuotosta menee vuosittain noin 168 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasoitukseen. Sote-lakiehdotuksen laskukaavan mukaan Espoo menettäisi vuosittain noin 26 miljoonaa euroa eli 91 euroa asukasta kohden sellaisia tuloja, jotka eivät liity soteen. Merkittävin osa kohdistuu varhaiskasvatukseen ja opetukseen.Samalla, kun taloudelta viedään pohja, näillä uudistuksilla heikennetään mahdollisuuksia järjestää palvelut asukaslähtöisesti. Esimerkiksi sote-esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Me koulussa tiedämme, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia, jotta ongelmiin on mahdollista tarttua heti.Minusta suuntana pitäisi olla hallinnon karsiminen ja päätöksenteon madaltaminen kaikessa julkisen sektorin toiminnassa. On syntynyt liiaksi päätöksenteon portaita, jolloin järkevien ja asiakaslähtöisten ratkaisujen tekeminen on liian jäykkää, liian kaukana asiakkaasta. Minä luotan tekijöihin ja siihen asiantuntemukseen, jota asiakasrajapinnassa työtä tekevillä on. Olen lautakunnan puheenjohtajana peräänkuuluttanut sitä, että kaikessa opetukseen, oppilastyöhön ja koulujen muutoksiin liittyvissä suunnitelmissa, koulujen rehtoreiden ja opettajien tulee olla tiiviinä osana kehittämistyötä. Minusta johdon tehtävä on tukea parhaalla mahdollisella tavalla sitä työtä, jota tehdään asiakkaidemme hyväksi. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa siis lastemme ja nuortemme parhaaksi.Espoossa, kuten muissakin isoissa kaupungeissa on tilanne, jossa palvelutarpeen ohella investointipaineet kasvavat, mutta valtiovallan päätökset heikentävät taloudellista pohjaa ja siten myös kykyä investoida riittävästi koulu- ja varhaiskasvatuksen tiloihin.Sivistystoimi tiiviissä yhteistyössä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa on työstänyt esitystä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2021-2030. Investointiesitystä hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan mm. kaupungin virallisen väestöennusteen perusteella laadittavien asiakasennusteiden ja Tilapalvelut-liikelaitoksen raportoimien peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Hankkeiden ajoitukseen ja laajuuteen vaikuttaa myös investointikatto ja kaupungin kiristyvä taloustilanne. Lausunnossa investointiohjelmaksi, lautakunta esitti huolensa liittyen usean koulun peruskorjauksen siirtämisestä myöhemmäksi.Yhä tarkemmin tulee arvioida vanhojen tilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. On myös arvioitava mistä tiloista on järkevää luopua kokonaan. Espoossa on toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia, huonokuntoisia tai toiminnan tuottavuutta heikentäviä toimitiloja. Investointitarkastelussa pyritään varmistamaan tarvittavat peruskoulu- ja varhaiskasvatuspaikat lasten ja oppilaiden asuinalueilla sekä terveellinen sisäilma.Perusopetusta ja varhaiskasvatusta sekä muuta sivistystoimen toimintaa pyritään keskittämään monitoimitaloihin. Kalajärven oppimiskeskus ja Leppävaaran Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Myös Espoonlahteen on suunnitteilla päiväkoti, jossa ruotsinkielinen ja suomenkielinen varhaiskasvatus toimivat saman katon alla.Olen hieman pettynyt siihen, että vasta nyt on herätty tilankäytön järkeistämiseen. Niin kauan kuin muistan (ja se on luottamushenkilöurani osalta hyvin kauan), on asia ollut tapetilla. On traagista, että vasta sitten, kun olemme todellisessa suossa alkaa syntymään luovia ideoita pinnalla pysymiseen.Minusta on tärkeää, että kaupungin talous saadaan tasapainoon eikä tuleville sukupolville jätetä kohtuutonta velkataakkaa. Tiedostan sen, että osa valtuutetuista on halukas korottamaan kuntaveroa. Ainaisella verojen korottamisella ei näitä ongelmia ratkaista, enkä oikein näe järkevänä tässä muutenkin korkean verotuksen maassa enempää kurjistaa ihmisten kykyä selvitä omasta taloudesta, joka monessa perheessä on muutoinkin tiukka.Hyvät ystävät, lopuksi haluan kuitenkin todeta, että epävarmassa maailmantilanteessa on tärkeää nähdä valoisaan tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus rakentuu vahvan osaamisen, luovuuden ja ahkeruuden perustalle. |
| Ovalan käsitteli vuoden 2021 talousarviota Keskiviikko 16.9.2020 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki vuoden 2021 talousarviota koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten. Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää, vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukion kurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä. Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata. Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin. Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä. Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.Lisäksi lautakunta antoi osaltaan lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2021-2030. Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan noin 1200 opiskelijalla vuoteen 2025 mennessä ja vuoteen 2029 mennessä määrä kasvaa noin 400 opiskelijalla lisää. Tästä syystä investointiohjelman on tuotettava lisää lukiopaikkoja kasvavaan paikkatarpeeseen. Investointiesityksessä ei ole riittävästi huomioitu läntisen Espoon tulevien vuosien kasvavaa palvelutarvetta. Lautakunta edellyttää, että investointiohjelmaan lisätään suunnitelmavaraus Kiviruukin lukiolle ja tilapalveluiden kanssa etsitään tontti Kiviruukin alueelta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että Leppävaaran lukion pysyvien tilojen sisällyttämistä investointisuunnitelmaan tarkastellaan investointikauden aikana uudelleen huomioiden asianmukaisesti Leppävaaran urheilukeskuksen toimintojen kehittymisen, alueen kaavoituksen edistymisen ja urheilulukiohankeen. Lautakunta esittää lisäksi huolensa siitä, että usean koulun peruskorjauksia ollaan siirtämässä myöhemmäksi. |
| Esitetty sote-uudistus heikentää espoolaisten palveluita Maanantai 14.9.2020 Esitetty sote-esitys on huolestuttava ja heikentää jo nykyiselläänkin Uudenmaan haasteellista taloudellista asemaa. Uusi rahoitusmalli ja siihen liittyvä tasausjärjestelmä johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kun uusi rahoitusmalli on tullut täysmääräisesti voimaan, on varovainen arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta n. 400 M€ vuodessa, mikä HUSin osalta tulee tarkoittamaan yhteensä yli 100 milj. euroa vuodessa. Jos 100 milj. muutetaan henkilötyövuosiksi, tarkoittaisi se HUSissa noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistarvetta, kun henkilötyövuoden keskimääräinen hinta on noin 65 t €.Tänään HUS:n hallitus käsitteli omaa lausuntoaan ja totesi, että maan hallituksen esitysluonnoksessa on useita sellaisia tekijöitä, jotka olennaisesti vaarantavat esitettyjen tavoitteiden toteutumisen eikä palvelujärjestelmä kykenisi tarjoamaan väestölle riittäviä terveyspalveluja. Rahoitusperusteita on siis muutettava merkittävästi.Opettajana ja opetuslautakunnan puheenjohtajana katson, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit, kuraattorit ja koko oppilashuolto työskentelee mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia.Kynnystä tulisi entisestään madaltaa, ei viedä yhä kauemmaksi lasten ja nuorten arkiympäristöstä. Nykyisen oppilashuollon merkitys ennaltaehkäisevänä työnä on erittäin vaikuttavaa. Ongelmiin tarttuminen silloin kun ne ovat ajankohtaisia, on mahdollista silloin kun henkilökunta on tuttua ja sijaitsee lapsen ja nuoren tutussa toimintaympäristössä.Esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Pidän tärkeänä, että opiskeluhuollon palvelut tulee olla lähellä asiakasta ja integroituneena koulun toimintaan tiiviisti. |
| Taiteen talo valtuustoaloite syksyn ensimmäisessä valtuustossa Maanantai 17.8.2020 Maanantain valtuuston kokous venyi myöhälle yöhön. Keskustelua herätti erityisesti Marika Niemen, Anitra Ahtolan ja Jaana Jalosen valtuustoaloite, koskien Taiteen talo – hanketta Espoonlahteen. Ennen valtuuston kokousta, kaupunginjohtaja Mäkelä antoi tilannekatsauksen liittyen covid-19 tilanteesta. Kaupungilla on tiukka turvallisuusohjeistus. Suosituksena on, että kaikki kokoukset pidetään etäkokouksina.Valtuusto hyväksyi Niittykumpu I asemakaavamuutoksen, jolla tiivistetään asuinrakentamista metroaseman läheisyydessä. Lisäksi hyväksyi Matinkylän lukion uudisrakennuksen hankesuunnitelman liikuntahallin laajennuksin. Näin kokonaiskustannukseksi muodostui 41,49 milj. euroa.Valtuusto myös käsitteli liudan valtuustokysymyksiä ja aloitteita, joihin Kokoomus sai lisättyä toivomuksia. Valtuusto hyväksyi muun muassa Ulla Palomäen toivomuksen, koskien kaupunkilaisten mahdollisuuksia harrastaa tennistä.Erityisesti aloite Taiteen talosta herätti tunteita. Espoonlahden suuralue on Espoon kasvavin alue ja portti läntiselle Uudellemaalle. Mielestämme Espoonlahden keskeistä sijaintia tulee kehittää siten, että palveluverkko kattaa edes osan siitä kysynnästä, jota alueen voimakas kasvu edellyttää.Ajankohta on reagoida juuri nyt, sillä kaavoituksessa tehdään y-tonttivarauksia myös kulttuuripalveluille. Tällä hetkellä Espoonlahdessa on useita osayleiskaavoja, jotka ovat päivittymässä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaiseksi. Metron myötä täydennysrakentaminen jatkuu ja laajenee Kauklahteen ja Finnooseen mentäessä. Koko Saunalahti, Kurttila ja Vanttila ovat vailla riittäviä palveluita, Soukasta ja Suvisaaristosta puhumattakaan.Merelliseen Espoonlahteen sopii loistavasti eri toimijoita yhdistävä Taiteen talo, joka palvelee niin lapsia kuin vanhuksia, eri alan taiteilijoita ja taiteen harrastajia, oppilaitoksia ja yrityksiä.Pitkän väännön jälkeen valtuusto lopulta hyväksyi enemmistön äänin allekirjoittaneen toivomuksen, että Taiteen talon valmistelua jatketaan ja talolle etsitään sopivia sijaintivaihtoehtoja Espoonlahden suuralueeltaMarika Niemi |
| Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja Torstai 2.4.2020 Nimimerkillä Ope (LV28.-29.3) kirjoitti opettajan huolesta ja vetosi huoltajiin, etteivät he laittaisi lastaan kouluun, mikäli ei ole aivan pakko. Tätä toivon myös itse.Hallitus linjasi, että Suomen koulut siirtyvät 18.maaliskuuta lähtien etäopetukseen. Poikkeuksena lapset, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. 20.maaliskuuta hallitus muutti linjaustaan, että sittenkin kaikki 1.-3.-luokkaiset saavat osallistua lähiopetukseen, vaikka suositus onkin pitää lapset kotona. On totta, että vanhemmilla on haasteita huolehtia jälkikasvun oppimisesta ja läksyjen seuraamisesta oman etätyönsä ohella. Suomi on nyt kuitenkin tilanteessa, jota emme osanneet odottaa edes pahimmissa skenaarioissa. Vaikka espoolaisissa kouluissa on jo pitkään rakennettu uudenlaisia digitaalisia tapoja toteuttaa opetusta ja merkittävä osa opettajista kehittänyt verkkopedagogiikkaa lähiopetuksen tueksi, tilanne on kuitenkin uusi ja yllättävä.Mielestäni espoolaisissa kouluissa on reagoitu hienosti vallitsevaan tilanteeseen. Haluan omalta osaltani kiittää ja tukea koulujen henkilökuntaa siitä luovuudesta ja joustavuudesta, mitä vaikea tilanne edellyttää. Kiitos myös vanhemmille, että ymmärrätte ja tuette, koska mikään ei ole tärkeämpää kuin pitää lapset turvassa ja terveinä sekä huolehtia siitä, että kouluarki jatkuu poikkeusoloista huolimatta.Tämä ajanjakso toivottavasti jää mieleemme hetkenä, jolloin sopeuduimme, opimme, tuimme toisiamme ja lopulta totesimme, että siitäkin selvittiin yhteistyöllä. Mutta tällä hetkellä poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja. |
| Kaikki luottamus ammattilaisiin Keskiviikko 18.3.2020 klo 7:54Suomi on siirtynyt poikkeustilaan, joka edellyttää poikkeuksellisia toimia jokaiselta suomalaiselta. Jotta korona-virukselle tarjotaan mahdollisimman vähän tilaisuuksia siirtyä ihmisestä toiseen, on välttämätöntä rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Yli 10 hengen julkiset kokoontumiset on kielletty ja tästä kiellosta on pidettävä kiinni. Etätöitä tehdään niissä tehtävissä, joissa se suinkin on mahdollista. Suomen koulut ovat siirtyneet tästä päivästä lähtien etäopetukseen. Hallitus on linjannut: ”Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin”. Yhteinen etu on, että riskit viruksen laajenemiselle minimoidaan ja vältetään terveydenhuollon ylikuormittuminen. Nyt jos koskaan tarvitaan joustavuutta meiltä jokaiselta. Johdolta ja työnantajilta vaaditaan luottamusta ja –tekijöiltä moraalia, riippumatta siitä mistä käsin työ tehdään. Tällaisina aikoina punnitaan organisaatiokulttuurin vahvuus, luovuus ja arvot. Yhdessä tekemällä tästäkin kriisistä Suomi selviää! |
| Mihin katosi ammattiylpeys perustyötä kohtaan? Lauantai 14.3.2020 klo 10:07 Suomi on tilanteessa, jossa osaavista ammattilaisista on huutava pula. Arvostuksen puute perustyötä kohtaan näkyy siinä, ettei löydy hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut säästöt ja keskenjääneet uudistukset ovat heikentäneet koulutuksen vetovoimaa ja osaltaan edesauttavat negatiivista kehitystä. Ilmiö heijastuu myös heikkenevänä talouskasvuna. Työ on tärkeä osa elämäämme. Työn tekeminen tuo leivän pöytään, mutta ilman merkityksellisyyttä, työ on kuin ontto puu – kuori vailla sisältöä. Harva haluaa ammattiin, jossa joutuu tinkimään ammattiylpeydestään. Koulutuksella ei ainoastaan tule varmistaa alalle oikeuttavaa tutkintoa vaan myös rakentaa pohja ammattiylpeydelle. Ammatillinen koulutus tarvitsee konkreettisen ja realistisen tuen, jolla varmistetaan opiskelijoiden riittävä osaaminen ja valmiudet työelämään. Toimenpiteet tulisi aloittaa heti, koska vaikutukset näkyvät viiveellä. Suomi ikääntyy nopeasti. Samanaikaisesti syntyvyys on ollut pitkään laskussa. Vähenevää työllisten määrää on suunniteltu paikattavan maahanmuuton lisäyksellä. On kuitenkin muistettava, että Suomeen tullaan erilaisilla motiiveilla ja vain harva on suoraan työelämään siirtyvä ammattilainen. Jo kielen ja kulttuurin oppiminen vie aikansa. Ulkomailta saapuva työvoima on toki tervetullutta, mutta samalla tulee varmistaa, että tulijoilla on riittävä koulutus ja osaaminen alalle. Lisäksi on pyrittävä hillitsemään osaamisvuotoa ulkomaille. Mitä siis tulisi tehdä? Tulisi rakentaa houkuttelevat työmarkkinat, joissa ahkeruudesta palkitaan. Tulisi lisätä työn arvostusta ja kannustaa vastuunottamiseen. Tulisi rakentaa työkulttuuri, jossa jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä alalla kuin alalla. Valtiovallan tulisi ohjata ammatillisen koulutuksen muutosta kannustaen, ei jäykistäen. Koulutuksen järjestäjien tulisi ennen kaikkea keskittyä perustehtävään, eli varmistaa riittävä opetuksen määrä ja laatu, jotta ammattiin valmistuva voi olla ylpeä tutkinnostaan ja haluaa hakeutua juuri kyseiselle alalle. (HS 14.3.2020) Jorvin apteekki on avannut ovensa Maanantai 24.2.2020 klo 19:40 Tänään oli ilo ja kunnia olla leikkaamassa Jorvin apteekin avausnauhaa. Kun saimme tiedon, että Jorvin apteekki viimein avaa ovensa ja apteekkiin on löytynyt apteekkari, olin huojentunut. Avajaiskutsussa minulta toivottiin puheenvuoroa. Olemme yhdessä valtuutettu Leena Luhtasen kanssa ajaneet Jorviin apteekkia. Ajatus apteekista Jorvin alueelle sai alkunsa alkuvuodesta 2016, kun minua pyydettiin kirjoittamaan puheenvuoro Hus:n hallituksen jäsenenä Husariin. Päätin kirjoittaa teemalla ”Lisää palvelua sairaala-alueelle” seuraavasti: ”Kun Jorvin sairaalan uusi päivystysrakennus aukaisi ovensa, muistui mieleeni joulunaika noin parikymmentä vuotta sitten. Korvatulehdusta potevan pienen poikani kanssa odotin lääkärille pääsyä. Kolkossa odotustilassa, muovituolilla itkevä lapsi sylissä vierähti tunti, jos toinenkin. Lähtö lääkäriin oli käynyt nopeasti, enkä tullut ajatelleeksi, että nälkä pääsisi yllättämään sekä lapsen että äidin. Harmitti, etten ymmärtänyt ottaa evästä mukaan. Päätä alkoi jyskyttää, eikä särkylääkettäkään löytynyt käsilaukun pohjalta. Kun lääkäri viimein oli tutkinut pojan ja määrännyt lääkkeet, matka jatkui Mannerheimintielle Yliopiston Apteekkiin. Pääkaupunkiseudun ainoa apteekki, joka oli auki yöaikaan! Tammikuun lopussa Jorvin aikuisten ja lasten päivystykset siirtyivät viihtyisämpiin, turvallisempiin ja suurempiin tiloihin. Jorvin peruskorjaus jatkuu ja lisäksi naapuriin nousee uusi Espoon sairaala tämän vuoden loppupuolella. Jotain on kuitenkin jäänyt uupumaan, edelleenkään ei Jorvinmäellä ole apteekkia. Sairaala-alueiden suunnittelussa tulisi jo lähtökohtaisesti huomioida kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tarpeet. Potilaiden, heidän läheisten kuin henkilöstökin viihtyvyyttä lisää, jos läheltä löytyy pieni apteekki, kauppa, kahvila ja vaikkapa kauneushoitola sekä parturi-kampaamo. Sairaalassa harva vierailee mielellään, eikö olisi hienoa tehdä kokemuksesta mahdollisimman miellyttävä?” Tuolloin vuonna 2016 istuimme molemmat Leenan kanssa sekä Espoon valtuustossa että Hus:n hallituksessa. Käsittelimme Hus:n hallituksen kokouksessa Jorvin peruskorjaushanketta, jonka aikana sujautin toisella puolella pöytää istuvalle Leenalle kysymyksen ”Lähdetäänkö ajamaan Jorviin apteekkia?”. Jätimme aloitteet Jorviin sijoitettavasta apteekista sekä Hus:n hallituksessa, että Espoon kaupunginvaltuustossa. Kyllä kannatti. Perusturvajohtaja Juha Metso ryhtyi toimeen ja teki valtavan työn, että apteekki saatiin. Sydämelliset onnen toivotukset uudelle apteekille ja apteekkari Anssi Pulkkiselle! Pohjois-Tapiolan koulu Perjantai 13.12.2019 Vuoden viimeinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous pidettiin poikkeuksellisesti Pohjois-Tapiolan koulussa, koska koulutilojen kunto on herättänyt huolta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana päätin marraskuun kokouksen yhteydessä, että pidämme koulun tiloissa vuoden viimeisen lautakunnankokouksen ja sitä edeltävän keskustelutilaisuuden, johon kutsutaan myös tila-ja asuntojaoston jäsenet sekä ala- ja yläkoulun rehtorit. Alustavan päätöksen mukaan sekä alakoulu että yläkoulu toimivat Pohjois-Tapiolan koulun tiloissa syksyyn 2022 saakka, jolloin Pohjois-Tapiolan uusi koulurakennus valmistuu. Kuitenkin aluehallintovirasto (AVI) 5.12.2019 päivätyssä tarkastuskertomuksessaan on todennut, ettei oppilasmäärän kasvattamista Pohjois-Tapiolan koulun kiinteistössä voida suositella. Näin ollen sivistystoimi ja tilapalvelut ovat käynnistäneet yhdessä valmistelun, jolla tähdätään siihen, ettei oppilasmäärä kiinteistössä kasvaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Tapiolan koulun opetuksen siirtämistä valmistellaan pois Pohjois-Tapiolan tiloista. Eri tilavaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Ratkaisu asiassa pyritään tekemään ennen joulua. Sepon alakoulun osalta on ehdottoman selvää, että Pohjois-Tapiolan tilojen pitää olla terveet ja turvalliset, ennen kuin alakoululaiset sinne siirtyvät väistöön. Mikäli näin ei ole, alakoululaisille täytyy osoittaa korvaavat tilat. Sepon koulun siirtoa lykätään hieman, jotta voidaan varmistua tilojen kunnosta. Kiitän yhteydenotoista ja samalla muistutan, että tilojen kunnosta vastaa Tilapalvelukeskus. Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden Torstai 5.12.2019 klo 8:04 Haluan kiittää budjettineuvottelutulosta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tuli kuulluksi. Olisi ollut lyhytnäköistä kohdistaa leikkauksia palveluihin, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät koulutuksen tasoa. Laadukas varhaiskasvatus puolestaan antaa hyvät eväät oppimiseen ja kasvuun. Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisen perheen tilanne on erilainen. On tärkeää varmistaa se, että perheillä on vaihtoehtoja valita palvelut vastaamaan perheen omia tarpeita. Näin ollen kotihoidontuen Espoo-lisä, yksityisenhoidontuki ja näillä näkymin elokuussa 2021 käyttöön otettava palveluseteli ovat tärkeitä osia palvelupaletissa. Kasvavan kaupungin investointitarve on kova. Siitä syystä on tärkeää löytää tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat monipuolisen palvelutarjonnan. Uudessa lukiolaissa lukioita velvoitetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Espoossa onkin haettu aktiivisesti mahdollisuuksia toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyölle esimerkiksi Otaniemessä ja Leppävaaran lukion väistötilojen osalta. Näin tulee toimia jatkossakin. Siitä syystä kirjaus siitä, että arvioidaan lukion sijoittamista osaksi Kiviruukin tulevaa koulutuskeskittymään, on erittäin tärkeä. Kivenlahteenhan suunnitellaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan bio- ja kiertotalouden Cleantech Garden hanketta. Palveluketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Yhteisin varoin tuotetuissa tehtävissä ei ole varaa heikkoihin lenkkeihin eikä rikkinäisiin palveluketjuihin, ei etenkään näin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Moni uudistus, jota on tehty erityisesti valtiovallan taholta, ei pohjaa riittävään ymmärrykseen ruohonjuuritason perustehtävästä. Esimerkiksi suuri osa valtion rahoituksesta koulutukseen pohjaa edelleen hankerahoitukseen ei perusrahoituspohjan vahvistamiseen. Hankehumppa jatkuu eikä ainakaan vähennä hallinnollisen työn osuutta. Investointiohjelmaa käsitellessä, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti erittäin ongelmallisena sitä, että opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen arvioinnin pohjalla käytetään 10 vuoden väestöennustetta, joka ei huomioi laajojen kaava-alueiden toteutumista. Näin ollen Suur-Kauklahden ja Suur-Espoonlahden alueet palvelut on mitoitettu lähtökohtaisesti riittämättömiksi ja tilat liian pieniksi väestömäärään ja asuntokantaan nähden. Investointien ajoitus tulee jatkossa olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä. Iloitsen siitä, että yhteistyö sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö oppilashuollon palveluiden osalta on tiivistynyt. Tästä osoituksena esimerkiksi Hansakallion koulun malli. Myös yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on entistä moninaisempaa. Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden. Jätin seuraavan sisältöisen toivomuksen: Investointien ajoitus tulee olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä. Valtuusto toivoo, että palvelujen järjestämiseen ja niiden toteutuksen ajoitukseen kiinnitetään paremmin Keskiviikko 12.6.2019 klo 23:19 Illan lautakunnan kokous oli kevään viimeinen. Kesäloma Espoon luottamustehtävistä on edessä. Jottei aivan lomailuksi mene, lupauduin Mainingin koulun rehtorin esittämään haasteeseen…ExtremeRun 14.9. Ilman treenausta jää juoksu juoksematta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi varhaiskasvatussuunnitelman, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2019 alkaen. Varhaiskasvatuksen arjessa on sen mukaan olennaista oppimisen riemu ja toiminnan perustana ovat kannustaminen, kokeileminen ja osallistaminen. Hanke uuden yhtenäisen peruskoulun rakentamiseksi Pohjois-Tapiolaan etenee. Hanke on mukana ns. PPP-mallissa (Public-Private-Partnership), jossa on mukana viiden koulun ja neljän päiväkodin rakentaminen Espooseen. Sepon koulun opetus järjestetään Pohjois-Tapiolassa Kivimiehen koulun tiloissa ja Otaniemen lukion tiloissa alkaen 1.1.2020 kunnes Pohjois-Tapiolan uusi peruskoulu valmistuu. Kivimiehen koulun tiloja käytetään opetukseen jo 1.8.2019 lukien. Pohjois-Tapiolan koulun sisäilman laatua seurataan tiheästi ja jos ilmanlaatu heikkenee, siihen reagoidaan heti. Lautakunta pitää tärkeänä, että vanhempia tiedotetaan tehdyistä korjauksista. Lisäksi lautakunta antoi lausunnon, jossa se suhtautuu Espoon kristillisen koulun- ja päiväkotihankkeeseen myönteisesti. Suomenkielisellä opetuksella on Matinkylä-Olarin alueella tarvetta kannatusyhdistyksen tarjoamiin vuokratiloihin sekä väistötilana että kasvavan oppilasmäärän perusteella. Vaalikevään jälkeen on aika jäädä odottamaan uuden hallituksen linjausten toimeenpanoa. Mielenkiintoiset ajat edessä… Aurinkoista kesää! 10-vuotias Vanttilan koulu Tiistai 28.5.2019 klo 20:16 Hyvät Ystävät Kymmenen vuotta on vierinyt siitä, kun sain olla vieraana Vanttilan koulun harjannostajaisissa. Tuolloin erityisesti tilojen avaruus, liikunnan mahdollisuudet ja pyöreän seinän arkkitehtuuri ihastuttivat vieraita. Muistan itse hieman epäröineeni seinän kaarevaa muotoa ja erityisesti sen hintalappua. Muotoa perusteltiin rakennuksen energiatehokkuuden ja kompaktiuden näkökulmasta. En osaa sanoa, onko se seinän kaarevan muodon ansiota, että koulun sähkön kulutus on alhainen, mutta myönnettävä on, että tuohan tämä yksityiskohta rakennuksen arkkitehtuuriin pehmeyttä ja persoonallisuutta. Vanttilan koulun suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena oli siis rakennuksen energiatehokkuus ja elinkaariedullisuus. Hyvä tiiveys varmistettiin lävistysten ja liitosten huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Vaipan lämmöneristyskertoimien 30 % parannuksen vaikutuksesta rakennuksen lämmitysenergiankulutus aleni noin 10%. Lisäksi arkkitehti Olli-Pekka Jokela suunnitteli tilat monikäyttöisiksi ja joustaviksi siten että eri-ikäiset oppilaat voivat käyttää tiloja. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovatkin mielestäni tärkeitä lähtökohtia julkisen rakentamisen suunnittelussa. Koulun sijainti Vanttilassa, kylän sisääntulossa on kuin portti suojaisaan ja harmoniseen kyläidylliin. Ei uskoisi, että olemme maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, metropolialueella. Vanttilasta on kehittynyt vuosien saatossa suosittu pientaloalue. Mikä voisikaan olla parempi paikka kasvattaa lapsia? Täällä luonto ja historia ovat vahvasti läsnä. Fantsby on Kauklahteen kuulunut, ruotsalaisten asuttama kylä, johon on 1500-luvulla kuulunut seitsemän taloa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen Fanns, jonka taustalla taas on talon isännän lisänimi Fant. Sittemmin nimi Fantsby on saanut rinnalleen suomenkielisen mukaelman Vanttila. Nimipari vahvistettiin kylännimeksi vuonna 1965 ja se on käytössä myös kaupunginosan nimenä. Edesmennyt Espoon nimistösuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso halusi, että tuoreena kuntavaikuttajana perehdyn kotiseutuni historiaan. Marja asui naapurissani Kattilalaaksossa ja mielellään kertoi tarinoita asuinalueemme historiasta. Kun sain kutsun tulla puhumaan tähän juhlatilaisuuteen, muistin Marjan minulle 1990-luvulla antamat Minä espoolainen ala-ja yläasteen kotiseutukirjat vuodelta 1986. Tuolloin kotiseutuoppi oli siis opetussuunnitelmassa oppiaineena. Olisi hyvä, että tänäkin päivänä lapset tuntisivat ehkä paremmin oman kotiseutunsa, juuret ja asuinalueensa historian. Arvostus asuinaluetta kohtaan kasvaa, kun tietää miten ihmiset aikojen saatossa ovat pala palalta sitä rakentaneet. Minusta on tärkeää, että kun uusia rakennuksia toteutetaan, ei unohdeta alueen luonnetta ja historiaa. Reilu kymmenen vuotta sitten myös Vanttilan koulu haluttiin liittää joiltain elementein alueen historiaan. Nostettiin esiin mm. mahdollisuus hyödyntää vanhoja tiiliä ja vanhaa lasia tunnelmaa luomaan. Lasia ja tiiltä tähän rakennukseen on käytetty runsaastikin, mutta ne taitavat olla uutta tuotantoa. Lasi nostettiin siitä syystä, että Vanttilassahan sijaitsi Kauklahden vanha lasiteollisuus. Insinööri Claes Norstedt perusti 1923 Kauklahteen lasitehtaan, joka vähän myöhemmin yhdistettiin Riihimäen lasi oy:hyn. Tehdas toimi vuoteen 1952 ja tuotti erityisesti valaistuslasia, mutta myös talous- ja apteekkilasia. Tiili puolestaan muistuttaa meitä Stensvikin tiilitehtaasta. Nykyiseen Kivenlahteen perustettiin 1861 tiilitehdas. Hyvän laatunsa vuoksi Stensvikin tiilet olivat kysyttyä tavaraa Helsingissä. Useat Katajanokan punatiilitaloista ja muun muassa Uspenskin katedraali on muurattu Stensvikin tiilistä. Nämä edellä mainitut tehtaat ovat olleet merkityksellisiä vetureita Espoon teollistumisen ja vaurastumisen kannalta. Tämä seutu tunnetaan myös espoolaisen kuvataideopetuksen kehtona ja taidekäsityön tekijöistä. Espoo irrottautui Kirkkonummen alaisuudesta omaksi pitäjäkseen keskiajalla, 1400-luvulla. Maalaiskunnasta tuli kauppala 1963. Kaupunki Espoo on ollut vuodesta 1972. Nykyään maamme toiseksi suurimpana kaupunkina, olemme tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Läntisen Espoon merkitys tulee jatkossa kasvamaan, kun Länsimetro tuo alueelle yli 70 000 uutta asukasta, lisää palveluita, työpaikkoja ja korkean teknologian yrityksiä. Kun 1900-luvun alussa höyrylaiva S/S Regina kuljetti matkustajia Helsingistä Espoonlahden pohjukkaan, muutaman vuoden kuluttua metro kiidättää ihmisiä muutamassa kymmenessä minuutissa Helsingin keskustaan. Tosin raiteethan täällä ovat jo entuudestaan. Kiitos kunnanisien, jotka kiirehtivät esittämään valtiopäiville, että Turun ja Helsingin välinen rata kulkisi Bembölen ja Kauklahden kylien halki. Junamatka Espoosta Helsinkiin kesti lähes tunnin. Koulun sijaintia aikoinaan perusteltiin mahdollisuuksien kouluympäristöllä ja mahdollisuuksia tämä ympäristö totisesti tarjoaa. Jo pelkästään ympäristön elementit luovat hyvät edellytykset kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden vahvistamiseen, tutkivaan oppimiseen ja ympäristövastuuseen. Koulurakennus puolestaan toimii innostavana oppimisympäristönä, joka on avoin, joustava ja muunneltava kokonaisuus. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö alkuperäiset tavoitteet eli hyvät edellytykset teknologiseen ja ekologiseen kasvatukseen ja opetukseen toteutuisi. Vaikka rakennus on hieno ja ympäristö mitä inspiroivin, kuitenkin itse sisältö on tärkeintä – oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta, vanhemmat, koulun johto – Te luotte kouluun hengen. Kävin lukaisemassa Vanttilan koulun opetussuunnitelmaa ja erityisesti ilahduin siitä, kuinka tiiviisti Vanttilan koulussa oppilaat ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä. Se kehittämistyö on jatkuvaa. Vanttilan koulun omat painopistealueet, joita ovat yhteisöllisyys, ihmisenä kasvaminen, kestävä elämäntapa ja luovuus korostuvat kaikessa tekemisessä. Tästä hyvänä esimerkkinä teidän oma FanttiParlamentti, joka aktiivisesti pyrkii parantamaan oppimisympäristöä ja työtapoja. Kymmenessä vuodessa Vanttilan koulusta on muodostunut alueen sydän. Huolehtikaamme siitä, niin se säilyy vielä pitkään osana Vanttilan kyläyhteisöä. Hyvät kuulijat haluan lämpimästi onnitella 10-vuotiasta Vanttilan koulua. Maanantai 20.5.2019 klo 21:21 Valtuuston kokousta siivitti tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja siinä esille nostetut valtuuston asettamat tavoitteet, kuten lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut ja vanhustenhoito. Arvioinnissa nähtiin tärkeänä muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen sekä lääkäriresurssien vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä, yhteistyökäytäntöjen ja hoitoketjujen luominen ja intensiivisen avohoidon lisääminen. Nostin esiin, että yhteistyötä HUS:n erikoissairaanhoidon kanssa onkin lisätty. HUSin, Helsingin yliopiston, Espoon kaupungin ja THL:n IPC-hoidon yhteishankkeessa on saatu hyviä tuloksia mielenterveysintervention tuomisessa yläkoulujen opiskeluhuoltoon nuorten lievän ja keskivaikean masennuksen hoitamiseksi. Tänä keväänä on myös käynnistynyt nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapia hanke. Sinne ohjataan nuoria suoraan kouluista. Hyvien pilottien tulee päätyä hyviksi pysyviksi toimintamalleiksi. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen nosti puheenvuorossaan, että kaupungin talouden haasteina on hidas verotulojen kasvu sekä väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet. Espoon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 632. Espoo kasvoi vuoden aikana lähes 4 600 asukkaalla. Kaupungin vuosikate oli 195,5 milj. euroa, mikä oli alhaisempi kuin vuonna 2017. Vuosikate alitti Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden TATU-2 -ohjelmassa vuodelle 2018 asetetun tavoitteen. Tilikauden tulos 34,4 milj. euroa oli 52,1 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sekä kaupungin että konsernin lainakanta kasvoivat vuonna 2018. TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin että konsernin talouden tasapainottamiseksi. Espoon työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 7,9 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua oli 0,6 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys on laskenut kesäkuusta 2016 alkaen. Vieraskielisten osuus kasvaa Espoossa vuosittain. Vuonna 2018 Espoossa asui lähes 49 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Jatkossa on entistä enemmän kohdistettava toimenpiteitä perheiden kotouttamiseen, lasten varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sujuvoittamiseen sekä työllistymisen nopeuttamiseen. Tarkastuslautakunta arvioi ikäihmisten ja vammaisten hoivapalveluiden valvontaa. Espoossa ikäihmisten hoivapalvelujen valvonta on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Puutteita on kuitenkin havaittu muun muassa henkilökunnan mitoituksessa, lääkärille pääsyssä, perushoidossa, lääkeluvissa, henkilökunnan kielitaidossa ja hoitosuunnitelmissa. Valvontaa on päätetty vuonna 2019 tehostaa ja valvontakäyntejä lisätä. Espoon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja Erämaja kertoi, että 400 uuden asunnon rakentamistavoite ja 1600 uuden asunnon aloituksen 4 vuoden aikana on mahdollista toteuttaa, mikäli aikataulut pitää ja urakkahinnat pysyvät kohtuullisina. Erämaja muistutti, että tuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta rakentamiskelpoisten tonttien saatavuutta. Lisäksi hyväksyimme Jänismäen kaavamuutoksen sekä Hatsinanpuiston kaavan. Hatsinanpuiston asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Valtuutettu Wanne iloitsi siitä, että ympäristöarvot ja Monikonpuro ovat huomioitu valmistelussa. Kiivasta keskustelua sai myös aikaan valtuustokysymys liittyen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä. Valtuutettu, ministeri Mykkänen piti hyvänä, että asiasta keskustellaan ja muistutti, että ulkomaalaislain muutos törkeisiin rikosten syyllistyneiden karkottamisen nopeuttamiseksi, on tehokas pelote. Lopuksi keskustelimme valtuustoaloitteesta kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamiseksi ympärivuotiseksi. Muun muassa valtuutetut Vuornos, Palomäki ja Laiho totesivat, ettei tässä vaiheessa laajentamiselle ole perusteita. Koululaisia ja lukiolaisia ei pidä asettaa vastakkain Kauklahdessa Lauantai 16.2.2019 klo 17:51 Muutama väärinymmärrys on syytä oikaista (Markku Lehto LV 16.-17.2): – Lautakunta on tehnyt päätöksen EYL:n sijoittamisesta toistaiseksi Kiloon yksimielisesti. Valmistelu on tehty virkamiestyönä. – Lukiolaisia ja koululaisia ei pyritä asettamaan vastakkain vaan on pyritty löytämään ratkaisu akuuttiin ongelmaan, jotta koululaiset voivat syksyllä 2019 käydä koulua lähellä kotia. – Kiviruukkiin on kaupungin hallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto vahvistanut tonttivarauksen Omnialle joulukuussa 2018. Lisäksi valtuustonneuvottelutoimikunta on budjettikäsittelyn yhteydessä lisännyt pöytäkirjamerkinnän lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukkiin. – Espoon yhteislyseon lukion opiskelijoista vain 12,7% asuu Kauklahdessa, itseasiassa 28% kulkee lukioon Espoonlahdesta. – 5 km matka Kauklahdesta Kiviruukkiin tuskin kestää tuntia. Yläkouluikäisenä tuon matkan kuljin kävellen tai pyörällä päivittäin kouluun, eikä siihenkään mennyt edes puolta tuntia. – Kiviruukin koulutuskeskittymän vauhdittaminen todennäköisesti johtaa myös paljon nykyistä tehokkaamman ja kattavamman joukkoliikenneverkoston rakentamiseen, jolloin koko läntinen Espoo pääsee hyötymään sekä metrosta että junasta (myös Kauklahdessa ja Vanttilassa asuvat asukkaat). – Missä kohtaa on tapahtunut virhe tai kuntademokratia ei ole toteutunut? Olisi hyvä, että asioihin perehtyy huolella ennen kun aloittaa keskustelun Länsiväylän yleisönosastolla. Minuun Markku Lehto ei ole ollut yhteydessä. Läntisen Espoon lukio Kiviruukkiin Lauantai 2.2.2019 klo 10:40 Markku Lehto (LV30.1) kysyy, miksi Kauklahden lukio täytyy siirtää Kiloon. Olen samaa mieltä, että alueellisesti lukioverkon täytyy olla tasapuolinen ja kattava, kaikki Espoon suuralueet huomioiva. Päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö, Latokaski) Espoonlahteen asti, jää toistaiseksi vaille lukiota, mutta vain toistaiseksi. Lautakunta on pyytänyt pikaisesti tuomaan esityksen lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen. Kiviruukki, Otaniemen tavoin, on metron varressa. Syöttöliikenne metroon tulee toteuttaa tehokkaaksi, kaikki läntisen Espoon alueet kattavaksi joukkoliikenneverkostoksi. Näin kahden suuralueen asukkaat pääsevät hyödyntämään sekä metroa, että junaa, eikä yksikään välissä olevista asuinalueista jää vaille kunnollisia joukkoliikenneyhteyksiä. Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 k-m2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu ja ammatillista koulutusta sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Näin ollen läntisen Espoon lukio sopii alueelle mainiosti. Espoon yhteislyseon lukion nykyiset tilat tarvitaan jo syksystä 2019 perusopetuksen käyttöön, joten toistaiseksi lukio siirtyy Kiloon. Palveluverkkoperiaatteiden mukaisesti alueelliset lähipalvelut, kuten perusopetus tulee varmistaa ensisijaisesti. Lukiokoulutus on kaupunkitasoinen palvelu. Kutojantie sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä ja on siten opiskelijoiden helposti saavutettavissa eri puolilta Espoota. Päätöstä tehdessä lautakunta edellytti, että lukiolaisten piteneviin matka-aikoihin etsitään helpottavia ratkaisuja ja tarvittaessa neuvotellaan tarvittavista joukkoliikenneyhteyksien muutoksista. Länsi-Espoon alue on yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista, joten lukio ja muitakin koulutuspalveluja tarvitaan ehdottomasti lisää. Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä mahdollistaa laajan koulutus- ja muita palveluja tarjoavan alueen. Alueen toteutusta tulee kiirehtiä, jotta palvelut on käyttöönotettavissa metron jatko-osan valmistuttua. Marika Niemi Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. (kok) julkaistu LV 2.2.2019 Opettajan asiantuntemukseen kannattaa luottaa Maanantai 28.1.2019 klo 7:59 Lämmin kiitos kannustavasta palautteesta, jota olen saanut Hesarin (26.1.) mielipidekirjoituksestani. En muista, että koskaan pitkän kunnallispoliittisen uran aikana olisin saanut yhtä paljon viestejä. Palautetta ei ole tullut ainoastaan opettajilta vaan myös muiden ammattikuntien edustajilta. Ihmiset ovat huolissaan siitä, mihin suuntaan Suomea viedään. Ammatillisen opettajan rooli on yhä enemmän muuttumassa sparraajaksi, raportoijaksi ja projektityöntekijäksi. Opetusta ja kasvatustyötä ollaan siirtämässä työssäoppimispaikoille. Ei ole oikein, että työnantajat joutuvat ottamaan kustannuksellaan kasvatettavaksi ja koulutettavaksi nuoria vailla työelämätaitoja ja osaamista. Oppijoissa on tietysti poikkeuksia, mutta kaikilta 16 vuotiailta nuorilta ei voi edellyttää kykyä laajojen asiasisältöjen itsenäiseen omaksumiseen. Kun verovaroin rahoitetaan julkisia palveluja, on välttämätöntä kohdistaa resurssit pääasiassa ydintoimintaan, eli tässä tapauksessa opetukseen. Palvelun kehittämistyön tulee tapahtua opettajien toimesta. He parhaiten tietävät oppijoiden tarpeet ja opetusmenetelmät. Kun tekijöille annetaan valtaa ja vastuuta kehittää omaa työtään, syntyy laatua ja tulosta. Ammatillista opetusta uudistettaessa ei ole luotettu opettajien asiantuntemukseen. Käynnistettiin ministeriön virkamiesvetoinen mittava reformi ja samalla leikattiin ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta 220 miljoonaa. Pian huomattiin, että on tehty isoja virheitä ja päätettiin palauttaa oppilaitoksille rahaa, mutta ei perusrahoitusosaan vaan koulutusvientiin ja hankkeisiin. Ratkaisu on johtanut ”hankehelvettiin”. Rahoituksen toivossa kouluissa keksitään jos jonkinlaista hanketta, joista hyvin pieni osa lopulta nostaa opetuksen laatua ja vaikuttaa pysyvästi oppimistuloksiin. Jokainen hanke edellyttää hankeorganisaatiota, seurantaa ja raportointia. Näin verovaroja ohjataan toisarvoiseen työhön ja hallinnon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi pikaisesti ratkaista, kuinka saada mahdollisimman moni nuori koulutuksen piiriin ja opetus työelämän tarpeita vastaavaksi. Näin vaalien alla esitetään erilaisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Toivon, että tällä kertaa esitykset pohjaisivat faktatietoon ja opettajien näkemykseen vaikuttavuudesta ja keinoista paikata tehtyjä virheitä. Muutoin lopputuloksena on huono ja kallis kompromissi. Arpakuutiolla ei kannata ratkaista nuortemme tulevaisuutta. Marika Niemi (kok) Liiketalouden lehtori Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. Lukiopäätöksiä Torstai 24.1.2019 klo 6:58 Eilisessä lautakunnan kokouksessa päähuomio kohdistui lukioihin. Ensinnäkin hyväksyimme Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen. Valtuustohan on päättänyt 21.5.2018, että Matinkylän lukio toteutetaan Tynnyripuiston tontille kustannusvaikuttavasti. On perusteltua hakea alueellisia synergiaratkaisuja, joten Matinkylässä toteutetaan School as a service -mallia siten, että toteutuksessa voidaan hyödyntää Mattliden skol -centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja sekä muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista, josta varataan riittävät pedagogisesti ja toiminnallisesti suunnitellut ensisijaisesti kaupungin omat tilat lukiota varten. Matinkylän lukion tulee olla käytössä vuonna 2022. Meri-Mattiin esitetään sijoittuvaksi Matinkylän lukio (840 opiskelijapaikkaa), kunnallinen päiväkoti (kuusi lapsiryhmää), alueelliset liikuntatilat, nuorisotilat huomioiden lukioikäisille tarjottavat palvelut, koulutuskuntayhtymä OMNIA:n ja työväenopiston käyttöön soveltuvia tiloja sekä taiteen perusopetukseen soveltuvia tiloja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi osaltaan Matinkylän Tynnyripuistoon toteutettavan Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksen tarveselvityksen muutoksen. Telaniityn liikuntakentän ja huoltorakennuksen toteutus sisältyy Meri-Matin hankkeeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyytää Tilapalvelut-liikelaitosta selvittämään päiväkodin toteutusmahdollisuudet Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksessa. Lautakunta pyytää myös kaupunkitekniikan keskusta pilotoimaan Tynnyripuiston ympäristön kehittämistä ja hyödyntämistä tiiviissä kaupunkiympäristössä päiväkodin toiminnan näkökulmasta. Lautakunta myös päätti, että Espoon yhteislyseon lukio siirtyy 1.8.2019 alkaen toistaiseksi Kutojantie 2:een. Espoon yhteislyseon lukion jalkapallolinja siirtyy Leppävaaran lukioon siten, että nykyiset jalkapallolinjan opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintonsa Espoon yhteislyseon lukiossa loppuun asti. Vuonna 2019 jalkapallolinjan uudet opiskelijat otettaisiin Leppävaaran lukioon.Lisäksi Leppävaaran urheilulinjan aloituspaikkojen määrä nostetaan 30:een syksystä 2019 ja näistä paikoista varataan viisi jalkapallolinjoille (nykyinen aloituspaikkamäärä on 25). Samalla yleislinjan aloituspaikkamäärää pienennetään nykyisestä 95:stä 90:een. Aloituspaikkojen kokonaismäärä Leppävaaran lukiossa pysyy 120:ssä.Espoon yhteislyseon lukioon voidaan valita vuoden 2019 yhteishaussa 130 opiskelijaa. Olen iloinen, että saimme lisättyä yksimielisesti, että päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Espoonlahteen jää toistaiseksi vaille lukiota. Alue on kuitenkin yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista. Näin ollen meille tuodaan pikaisesti esitys lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen. Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 km2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu, lukio ja ammatillisen koulutus sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Haukilahden lukion nimimuutoksesta, lautakunta pyytää selvittämään muita vaihtoehtoja yhteistyössä Haukilahden lukion kanssa. Haukilahden lukion nimeksi lukio itse esitti Espoon kampuslukio -nimeä, mutta lautakunta toivoi alueellisesti kuvaavampaa nimeä. Hämmennystä herätti, kuinka aktiivisesti naapurilukio pyrki vaikuttamaan nimimuutokseen. Lisäksi lautakunta sai kattavan selvityksen englanninkielisen perusopetuksen lisäystarpeesta ja toteutusvaihtoehdoista. Koko Espoon tasolla on kova kysynnän nousu englanninkieliselle opetukselle ja pyrimme siihen mahdollisimman nopeasti ja kattavasti vastaamaan. Englanninkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 434 oppilaasta 668 oppilaaseen eli 54 %. Vastaavana aikana kaksikielisen opetuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet 575 oppilaasta 790 oppilaaseen eli 37 %. Vastaavana aikana Espoon suomenkielisten peruskoulujen vuosiluokkien 1-9 oppilaiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on kasvanut 21 %. Tällä hetkellä 49% englanninkielisen opetuksen oppilaista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Kaksikielisessä opetuksessa suomenkielisten osuus on 90 %. Englanninkielistä varhaiskasvatusta järjestetään lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 19 yksityisessä päiväkodissa. Englanninkielinen varhaiskasvatus antaa valmiudet kokonaan englanninkieliseen tai kaksikieliseen opetukseen. Komment Onnea 40-vuotiaalle Espoon kuvataidekoululle! Sunnuntai 20.1.2019 klo 10:04 Vuosi on käynnistynyt järkyttävien uutisten siivittämänä. Tosin en ymmärrä, miksi Oulun tapahtumien kaltaisiin ongelmiin puututaan vasta nyt. Vajaan kymmenen vuoden aikana kunnioitus nuorten tyttöjen ja naisten koskemattomuuteen on muuttunut radikaalisti. Opettajana ja kahden nuoren naisen äitinä varsin hyvin tiedän, kuinka peloissaan ja turvattomia niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajataustaisetkin nuoret tytöt ovat olleet jo vuosia. Ei voi kuin ihmetellä löperöä lainsäädäntöämme ja lain tulkintaa. Rangaistukset ovat naurettavia raiskausrikoksen vakavuuteen nähden ja vastuu lain tiukentamisesta kuuluu eduskunnalle. Suomalaisia moititaan sinisilmäisyydestä, eikä suotta. On sanomatta selvää, ettei Suomi voi olla mukana sopimuksissa, joissa ei ole selkeää mainintaa siitä, että pakolainen voidaan karkottaa maasta vakavaan rikokseen syyllistyessään. Tähän maahan tullessa pitää sitoutua lain noudattamiseen ja kulttuuriin sopeutumiseen. Onneksi pariin viime viikkoon on mahtunut myös iloisia hetkiä. Espoon kuvataidekoulu juhlii 40-vuotista taivaltaan. Se on Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Espoon kuvataidekoulu antaa kuvataiteen ja käsityön laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta design & teknologia painotuksella 5–20- vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun viikoittaiseen opetukseen osallistuu yli 1400 oppilasta. Lisäksi kuvataidekoulun lyhytkurssit ja lapsia ja nuoria osallistava avoin ja syrjäytymistä ehkäisevä kurssi- ja tapahtumatoiminta tavoittaa vuosittain yli 6000 lasta ja nuorta. Espoon kuvataidekoulun lyhytkurssitoiminta sisältää esimerkiksi kuvataidekerhoja koulujen iltapäivissä, vauvojen värikylpyjä ja perhekursseja perheen pienimmille. Kuviksen oivallinen näyttelytila Heikintorilla elävöittää muuten niin hiljaista rakennusta. Toivottavasti Heikintori saadaan vielä vanhaan loistoonsa. Torstaina pidin avajaispuheen Espoon kuvataidekoulun 40-vuotisjuhlavuoden nykyisten opettajien näyttelyssä Heikintorilla: Kun minulta kysytään, kuka edesmennyt ihminen on vaikuttanut minuun eniten vastaan molemmat isoäitini. Erilaisina, mutta saman aikakauden suomalaisina naisina, he ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, millainen nainen minusta on tullut. Toinen oli vahvasti isänmaallinen ja läheisistä hyvää huolta pitävä äitihahmo, mummo ja toinen isoäiti oli taiteilija, taiteilija todella isolla T-kirjaimella. Molemmat hienoja suomalaisia naisia, jotka rakensivat parempaa tuleville sukupolville eivätkä vähästä valittaneet vaikka välillä olisikin ollut aihetta. Arvannette, että tässä yhteydessä käsittelen heistä vain toista – taiteilija isoäitiäni Kaarinaa, jota ei sopinut kutsua mummoksi. Erehdyin joskus kutsumaan häntä mummoksi ja se oli virhe. Hän oli Kaarina eikä todellakaan mikään mummo. Kaarinalla oli hämmästyttävä kyky nähdä kauneutta myös siellä missä moni meistä näkee ainoastaan kurjuutta, köyhyyttä ja rumuutta. Asuin hetken Englannissa lukion jälkeen, jonne Kaarina ja mummo matkustivat minua katsomaan. Lontoon matkallamme välillä hieman turhauduin, kuinka outoihin asioihin Kaarina kiinnitti huomiota. Minä kierrätin katsomassa nähtävyyksiä, museoita ja muotiliikkeitä. Kaarina raapusti luonnoslehtiöönsä kuvia syrjäkujien laitapuolenkulkijoista ja minulle vieraista, jopa pelottavista asioista. Vasta vuosia myöhemmin olen ymmärtänyt, kuinka paljon hän opetti minua tuon matkan aikana – tosin ehkä tietämättään. Kun Kaarina vietti viimeiset elämänsä vuodet Lahden sairaalassa, hän nautti suunnattomasti siitä, että vierailuillani kiersimme sairaalan käytäviä katsomassa taidetta. Jokaisen taulun kohdalla hän kysyi aina, mitä tunteita ja ajatuksia kyseinen teos minussa herättää. Erään taulun kohdalle pysähdyimme hieman pidemmäksi ajaksi, jolloin kysyin häneltä, mitä hänelle teoksesta tulee mieleen. Taulu ei varsinaisesti ollut mikään iloisten kirkkaiden sateenkaaren eri sävyjen värittämä vaan valtava lähinnä harmaiden ja sinisävyisten erikokoisten neliöiden peittämä kangas, jota mausti muutama pieni musta laatikko. Hän vastasi, että teos muistuttaa minua. Myönnän, että hieman loukkaannuin. Sairaalan kaikista tauluista synkin, oman isoäitini mielestä, esittää minua. Tämän jälkeen ehdin ainoastaan kerran näkemään isoäitini. Viimeisimpiä sanoja, mitä hän sanoi minulle ”muista säilyttää tuo hyvä vahvuus itsessäsi”. Tietysti yhdistin tuon lauseen aikaisemmin tapahtuneeseen. Kai se on uskottava, kun oma isoäiti niin toteaa. Jälkikäteen noin reilut viisitoista vuotta myöhemmin, elämää enemmän kokeneena, olen ymmärtänyt sanojen syvällisen sanoman. En usko, että hän halusi kertoa minulle, että olen synkkä kovistelija vaan uskon, että hän omalla tavallaan valmensi minua elämän eri tilanteisiin ja vastoinkäymisiin. Elämä on sinisen ja harmaan eri sävyjen ajanjaksojen kokonaisuus, jossa mustilta laatikoilta ei voi välttyä. Kun musta jakso osuu kohdalle, tarvitaan vahvuutta raskaan jakson läpikäyntiin. Olen äärimmäisen kiitollinen Kaarinalle siitä, että hän opetti minua arvostamaan taidetta, elämään persoonana sekä näkemään asioissa ja ihmisissä myös niitä puolia, joita pelkällä silmällä ei havaitse. Taide moninaisuudessaan tekee elämästä rikasta ja saattaa pitkään vaikuttaa kokijansa elämään. Isoäitini teokset kodissani muistuttavat hänen vaiheikkaasta elämästään, myönteisestä elämän asenteestaan ja arvoista, joiden pohjalle on meidän nuorempien sukupolvien ollut hyvä rakentaa. Taidekasvattajat jakavat lapsille ja nuorille sitä maailmaa, jolla elämästä tulee paljon rikkaampaa. Kiitos siitä! Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon kuvataidekoulu Valtuuston budjettikokous 3.12.2018 Keskiviikko 5.12.2018 klo 20:40 Kiitos valtuustonneuvottelutoimikunnalle ansiokkaasta neuvottelutuloksesta, jossa painopisteenä on opetus- ja varhaiskasvatus. ”Sivistysbudjetti” ja siihen täytyy olla tyytyväinen. Neuvottelutuloksella vältämme massiiviset tuntikehysleikkaukset. Tosin minusta oli aika hämmentävää, että ylipäätään koulutukseen oli osoitettu säästötoimia eli juurikin siihen palveluun, jolla olemme saavuttaneet kilpailuetua. On lyhytnäköistä kohdistaa säätötoimia siihen ryhmään, joille tulevaisuutta rakennamme. Tosin surullista, että se tapahtuu velkarahalla. Kun seuraa viimeisen syksyn, tai oikeastaan koko vuoden uutisointia, eniten palstatilaa ja suurimmat otsikot Espoosta ovat hyvin joukkoliikenne painotteisia. Yksittäiset valtuutetut ja poliittiset ryhmät, jotka ponnekkaimmin ovat olleet velkaannuttamassa kaupungin kassaa ylikalliilla investoinnilla, ovat viimeisen vuoden ajan myös äänekkäimmin kritisoineet metroa ja vaatineet päällekkäisiä joukkoliikenneratkaisuja. Koska olen ollut bussivaihtoehdon kannattaja, katson oikeudekseni vaatia suoria linjoja Kamppiin kunnes metron jatkopätkä on valmis. Vyöhykerajat HSL:n alueella idässä ja lännessä tulee ulottaa samoilla periaatteilla. Miten tämä palvelut jatkossa rahoitetaan, kun kuntien talous heikkenee entisestään, mutta palvelutarpeet jatkavat kasvuaan? Espoon koko konsernin lainakantaa nousee 5 miljardiin euroon tämän valtuustokauden aikana. Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kasvun taittamista ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan mielestä tilat tulee olla tehokkaassa käytössä. Tilojen yhteiskäyttöä on järkevää lisätä muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Tilojen yhteiskäyttö ja muuntojoustavuus tuovat uusia mahdollisuuksia maksimoida käyttöastetta. Lisäksi organisaation pitää paremmin taipua toimintojen kehittämiseen. Niin opetuksessa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetuissa palveluissa tulee keskittyä ydintoimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painotti budjettikäsittelyn aikana, että koulu- ja päiväkotitilojen osalta on syytä tehdä vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulu ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä Y-tontteja yksityisten päiväkotien käyttöön. Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Lautakunta piti tärkeänä, että Espoo-lisä säilyy ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvatetaan. Lautakunnan budjettikäsittelyn jälkeen, Espoo on päättänyt nostaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja. Tämä vääjäämättä asettaa korotuspaineen yksityisen hoidon tuen kuntalisään. Esitin budjettineuvotteluihin, että yksityisen hoidon tukea pitää nostaa vastaamaan palkankorotusta, koska yksityisissä päiväkodeissa opettajien palkkoihin tulee vastaavasti korotuspaine. Valitettavasti tätä esitystä ei huomioitu budjettisovussa. Yksityiset palveluntuottajat ovat haasteellisessa tilanteessa, koska he eivät voi nostaa varhaiskasvatusmaksuja menolisäyksen kattamiseksi, etenkään tilanteessa, jossa kunnan omissa päiväkodeissa maksuja pienennetään tai jopa poistetaan. On hyvä, että englanninkielen opetusta varhaistetaan. Espoo on kansainvälinen kaupunki ja kansainvälistyy entisestään. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa. Yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opetuksellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Opetustyö on entistä haasteellisempaa ja yksilöllisen ohjaamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Opettajan kasvatuksellista ja pedagogista läsnäoloa ei voi korvata koneilla. Kehittämistoimilla tulisi helpottaa opetustyötä ei kuormittaa sitä. Suomen talous rakentuu yhä enemmän yrittäjyyden varaan. Siitä syystä yrittäjyyskasvatustyö tulee integroida osaksi koko koulupolkua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Olin jättänyt neuvottelijallemme asiaan liittyvän esityksen, joka valitettavasti taisi unohtua kirjauksista. Esitän sen nyt toivomuksena: Toivomus: Espoo käynnistää yhteistyön Nuori Yrittäjyys ry:n opetussuunnitelman tavoitteita tukeviin ohjelmakokonaisuuksiin liittyen. Toivomus: Varmistetaan mahdollisuudet varhaiskasvatuksen monipuolisen palvelutuotannon toteutumiselle. Kommentoi kirjoitusta. Lautakuntailta päättyi sirkkapatukkaan Keskiviikko 21.11.2018 klo 21:30 Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän viimeinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous jää monella tavalla mieleen. Päätimme, että Haukilahden lukion jää pysyväisluonteisesti Otaniemeen. Haukilahden lukio on toiminut syksystä 2016 alkaen Otaniemen yliopistokampuksella ja osallistunut Koulu Palveluna –konseptin (School as a Service) kokeiluun. Kokeiluhanke on ollut määräaikainen ja yhteinen Aalto yliopiston kanssa. Lautakunta päätti, että Otaniemen lukioita kehitetään osana Espoon lukioverkon moninaisuutta siten, että niiden elinvoimaisuutta ja profiloitumista tuetaan. Nuorisovaltuusto on esittänyt huolensa heikkouksista yhteisöllisyyden muodostumisessa uudenlaisissa toimintakehyksissä ja siitä syystä Henna Kajava teki asiassa esityksen. Toin kokouksessa esiin, etten itse ilmiötä tunnistanut lainkaan vieraillessani Haukilahden lukiossa. Päin vastoin lukion yhteisöllisyys nousi nimenomaan erittäin hyvänä ja tiiviinä esiin keskusteluissamme oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa. Tuskin missään koulussa voidaan välttyä yksittäistapauksilta ja kaikissa espoolaisissa koulussa on tärkeää tehdä työtä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Onko tämä klausuuli siis jatkossa syytä lisätä koskemaan jokaista espoolaista koulua… Lisäksi päätimme, että Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioista 1.8.2019 muodostettavan lukion nimeksi tulee Otaniemen lukio. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osavuosikatsaus toi esiin sen, että tammi – lokakuussa 2018 varhaiskasvatuksessa on ollut 337 lasta enemmän kuin vuoden 2017 tammi – lokakuussa. Kasvu on kohdistunut kunnallisiin ja yksityisen hoidon tuen päiväkoteihin. Henkilöstön rekrytoinnissa on ollut haasteita koko vuoden ajan. Erityisesti sijaisuuksia sekä osittain myös vakinaisia tehtäviä on ollut vaikea täyttää. Yksityinen perhepäivähoito on hyvä ajatus lisätä hoitopaikkoja erityisesti pienille lapsille. Tämä malli on syytä selvittää. Malli on käytössä Jyväskylässä ja Oulussa. Näistä lautakunnalle tuodaan selvitys. Suomenkielisen opetuksen osavuosikatsaus kertoo, että perusopetuksessa on 797 oppilasta enemmän kuin viime syksynä. Erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt 183 oppilaalla. Lukion opiskelijamäärä kasvoi tänä syksynä 200 opiskelijalla. Valtuustokauden tavoite Koulut kuntoon on erittäin keskeinen suomenkieliselle opetukselle. Tällä hetkellä koulun peruskorjauksen tai sisäilman takia väistössä omasta koulurakennuksestaan on noin 3700 oppilasta ja opiskelijaa. Päätimme myös autismin opetuksen lakkauttamisesta Mankkaan ja Niittykummun kouluissa. Opetus siirtyy Sepon alakoulusta ja Pohjois-Tapiolan yläkoulusta muodostettavaan uuteen yhtenäiseen peruskouluun. Nykyisten koulurakennusten tilalle on tarkoitus tulla korvaava uudisrakennus, jonka valmistuminen ajoittuu tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2022 tai 2023. Lautakunta kiitti sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälää hyvästä yhteistyöstä ja toivotti hänelle hyviä eläkepäiviä. Auliksella on pitkä, monipuolinen ja merkityksellinen ura koulutuksen kentällä. Kokous päättyi Bugman`s bestillen lahjaan – tänä iltana maistellaan sirkkapatukkaa. Valtuuston kokous 19.11.2018 – Kaavoituksesta nuorten harrastustoimintaan Maanantai 19.11.2018 klo 21:59 Valtuuston kokouksen alussa vietimme hiljaisen hetken muistamalla Länsiväylän pitkäaikaista kaupunkitoimittaja Seppo Korkmania. Lämmin osanotto Seppo Korkmanin läheisille. Valtuusto päätti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Espoonkartanon alueen Espoonkartanonmäen sekä Jaakkolanpelto, Holkenin, Mynttilän sekä Finnsinmäki I -kaavoja. Vihreiltä tuli esitys Mynttilän ja Holkenin asemakaavojen hylkäämisestä. Mikko Laakso totesi, että Kokoomus kannattaa pientaloalueiden kaavoittamista myös alueille, jotka eivät ole joukkoliikenteen varassa. Laakson mielestä Vihreiden näkemys pientaloalueihin on vähän sama kuin, että ”kannattaisi urheilua, mutta vastustaisi hikoilua” eli pientaloja ei vastusteta sinänsä, mutta pientalokaavat vesitetään kuitenkin järjestelmällisesti vetoamalla puutteellisiin joukkoliikenneyhteyksiin, joiden saaminen pientaloalueille ei ole aina realismia. Markku Markkula muistutti, että kaupunginhallitustasolla kaavakokonaisuutta on käsitelty kohta kymmenen vuotta. Merkittävänä etuna kokonaisuuden osalta on raideliikenteen ja Mankin aseman kehittäminen. Valtuusto myös hyväksyi Finnoonkallion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Valtuustokysymyksissä kysyttiin muun muassa, miten Espoossa saa apua mielenterveydellisiin ongelmiin akuutissa hädässä? Terveysasemien päivystys toimii virka-aikana; päivystykseen mennään joko suoraan aikaa varaamatta tai ajan voi varata etukäteen netissä tai puhelimitse, ilman lähetettä. Kiireelliseen hoitoon pääsee arkisin samana päivänä. Neljällä isoimmalla terveysasemalla (Tapiola, Leppävaara, Espoonlahti ja Samaria) on mielenterveys- ja päihdehoitajien kriisiaikoja päivystyksen tukena. Jorvin päivystys toimii 24/7; kiireelliseen hoitoon pääsee samana päivänä. Mielenterveys- ja päihdehoitajien vastaanottoa on järjestetty arkisin ilman ajanvarausta nuorille ja aikuisille Ison Omenan palvelutorilla. Vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Palvelutorin aukiolojen laajentuessa näiden vastaanottojen määrää lisätään. Terveysasemilla kiireettömään hoitoon pääsee keskimäärin 2-3 viikossa. Kiireettömään hoitoon HUS psykiatriaan (aikuiset ja nuoret) mennään lähetteellä. Nuorisovaltuutettu Joel Vanhanen nosti hyvässä puheenvuorossaan esiin monta muun muassa Nupolin toiminnan kehittämiseen tähtäävää ajatusta. Lisäksi Vanhanen muistutti, että kynnys nuoren hakeutumiseen koulupsykologille on aivan liian korkea. Koulupsykologilla pitäisi voida käydä samaan tapaan kuin terveystarkastuksessa. On hyvä, että Nupoliin ja kouluterveydenhuoltoon saatiin uusia vakansseja vuoden 2017 lopulla. Nupoliin saatiin yhteensä viisi uutta sairaanhoitajaa. Tämä on lisännyt saatavuutta merkittävästi ja mahdollistanut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja Nupolin tiiviimmän yhteistyön. Vielä on tärkeää hioa toimintatapoja ja hoitoketjuja sujuvammiksi. Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisen yhteydessä kulttuurilautakunnan pj. Anitra Ahtola muistutti, kuinka tärkeää on varmistaa, että myös muille kuin kilpaurheilijoille löytyy riittävästi mielekästä toimintaa. Lisäksi tasapuolisuus niin eri lajien välillä, kuin alueellisestikin tulee varmistaa. Ahtolan mukaan puitteiden luomisen lisäksi tulee puhua siitä, miten lapsia ja nuoria kohdellaan harrastusten parissa. Vanhempien, valmentajien ja muiden harrastusten parissa toimivien aikuisten on tärkeä toimia niin, että lasten ja nuorten motivaatio kasvaa ja itsetunto kohenee. Kimmo Oila kysyi valtuutetuilta: ”Oletteko koskaan lukeneet, että harrastukset ovat kalliita? Jos ei ole tukea, eikä ole tiloja niin meidän päätösten johdosta seurat, joutuvat nostamaan maksuja.” Kaupunginjohtaja Mäkelä kertoi, että Espoo liikkuu -strategia tuodaan valtuustolle lähetekeskusteluun. Siinä voidaan nostaa epäkohtia esiin. Espoon Asunnot Oy:n hallituksen pj. Elias Erämaja nosti esiin, etteiEspoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi ole päästy tuotantotavoitteeseen.Tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tontteja tulee olla reservissä riittävästi. Kokoomusryhmän pj. Henrik Vuornos ja Mia Laiho vastustivat palautusta, koskien Täyttä elämää ikääntyneenä -ikääntymispoliittisen ohjelman korjaamiseksi yksityisen kotihoidon lisäämisen osalta. Espoon kotihoidon yksikkökustannukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin muissa kunnissa. ”Tavoitteena laadukas kotihoito, mutta edullisemmin”, totesi Vuornos. Toimialajohtaja Metso totesi, että kotihoidossa on työvoimapula. Kun palautusta vaativat valtuutetut perustelivat palautusta sillä, että aloitevastaus on ristiriidassa valtuuston aiemmin tekemien päätösten kanssa, valtuustokaveri Markus Torkki vieressä tuskasteli turhaa keskustelua asiasta. Nythän valtuusto sai itse arvioida, onko ehdotettu ulkoistus aiempien valtuuston päätösten mukainen. Kysymykseen saatiin selvä vastaus äänestyksessä, jossa vasemmiston vaatimus asian palauttamisesta kaatui murskalukemin. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä käsittelimme Diana Ponkkalan ja Elina Wanteen aloitetta, jossa pyritään Espoon kaupungin omissa rakennushankkeissa teettämään jo hankesuunnitteluvaiheessa elinkaaren hiilijalanjäljenlaskenta. Valtuutettu Pirjo Kemppi-Virtanen peräsi tavoitteita, mutta samalla toivoi, ettei mestaroida keinoja. Vihreiltä tuli toivomuksia asian laajentamiseksi tontinluovutusehtoihin ja maankäyttösopimukseen, johon Kai Lintunen napakasti muistutti, että laajentamalla toivomuksia luovutetaan valtaa virkamiehille. Ulla Palomäki toivoi maamassakoordinaattorin tointa. Valtuuston kokouksessa ennakoitiin jo budjettikokousta, joten odotettavissa on kiivas keskustelu ja pitkä ilta. Marika Niemi Tapahtumarikas viikko Perjantai 16.11.2018 klo 23:02 Tapahtumarikas työviikko takana ja se päättyi mieluisasti OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen (EKPY) yhteistyöiltaan Villa Pentryyn. Vapaamuotoisen ja avoimen keskustelun merkittävin huoli kohdistui budjettineuvotteluihin ja luonnollisesti lähinnä opetukseen esitettäviin säästöesityksiin. Lisäksi keskustelimme opetuksen kehittämisestä, yhä heterogeenisimmista opetusryhmistä, tilaongelmista sekä tietysti päivän uutisesta, että Espoossa vaihtuu sivistystoimenjohtaja. Aulis Pitkälä siirtyy eläkkeelle joulukuun alussa. Maanantaina HUSin hallituksessa käsittelimme esitystä vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2019-2021. Lisäysesitykseni, että Jorvin uudisrakennushanketta aikaistetaan Investointiohjelmassa vuosille 2019-2021 (K-tornien tilalle), hyväksyttiin yksimielisesti. Jorvin sairaalasta tulee koko läntistä Uuttamaata palveleva päivystyssairaala. Sen kehittäminen tulee olla lähivuosina yksi keskeisimmistä HYKS:n alueen kohteista. Sairaalan peruskorjaus ja uudisrakennus saadaan etenemään, sen sijaan apteekkia vielä odotellaan… Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa hyväksyimme suomenkielisen opetustoimen arviointiraportin 2018. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Espoolaisoppilasta suurin osa voi hyvin ja tulee kouluun mielellään. Tila- ja sisäilmaongelmiin vastataan Koulut kuntoon -hankkeella. Siihen liittyen saamme PPP- hankkeina toteutettavina Nauriskasken koulun, Pohjois-Tapiolan koulun, Kuitinmäen alakoulun, Perkkaan koulun ja nuorisotilan sekä Perkkaan päiväkodin ja asukaspuiston sekä Nöykkiönniityn päiväkodin. Leppävaaran lukion tilojen kunnosta ja eri ratkaisuvaihtoehdoista raportoidaan lautakuntaa säännöllisesti. Vanhemmilta on tullut paljon viestejä liittyen englanninkielisen opetuksen lisäystarpeeseen. Haluamme tarkastella tarvetta kokonaisuutena ja siitä syystä emme tässä vaiheessa Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntana ottaneet kantaa New Nordic School Oy:n opetuksen järjestämislupahakemukseen. Lautakunnalle tuodaan selvitys englanninkielisen opetuksen lisäystarpeesta ja toteutusvaihtoehdoista vuoden 2018 loppuun mennessä. At this stage the Education and Early Education Committee of Espoo will not comment on the petition of authorizing teaching at New Nordic School Oy. The board will be informed of the need for additional English language teaching and possible implementation options by the end of 2018. Tänä vuonna olimme etuoikeutettuja saadessamme juhlistaa vuosittain järjestettäviä Ahtisaari-päiviä. Päivien tavoitteena on lisätä tietoa konfliktinratkaisusta, rauhanvälityksestä ja sovinnon merkityksestä – olipa kyse sitten kansainvälisestä konfliktista tai vaikka riidasta koulun pihalla. Dipolin avoimeen yleisötilaisuuteen olisin toivonut nuoria kuulijoita. Miksi ihmeessä nämä tilaisuudet aina suunnataan vain tietylle kohderyhmälle? Vaikka paljon hyvää mahtui viikkoon niin kyllä yksi asia jäi isona menetyksenä mieleen, yhteistyö me-säätiön kanssa päättyi – surullista. Lapsiperheystävällisempää politiikkaa Keskiviikko 14.11.2018 Erkka Railo (LV0311) kirjoitti artikkelissaan ”Vauvat loppuvat” huolesta, että suomalaisia syntyy vähemmän kuin sataan vuoteen. Jopa kasvavalla Uudellamaalla synnytysten kokonaismäärä jatkaa laskua. Tämän vuoden aikana HUS:n synnytysten määrä on laskenut 4% viime vuoteen verrattuna. Jaan Railon kanssa huolen, ettei ongelma ole siinä, että ihmiset eivät sinänsä haluaisi lapsia, vaan siinä, että lapsia on hankala yhdistää muuhun elämään tai muuta elämää lapsiin. Nuoret aikuiset kokevat liian haasteellisena lasten yhdistämisen epävarmaan elämäntilanteeseen. Opintoaikojen venyminen, työelämän turbulenssi, elämisen kalleus, asuntojen hintataso jne. luovat epävarmuutta elämään. Lasten yhdistäminen nuoren aikuisen elämään on tänä päivänä haasteellista. Kun vielä tiedossa on, että joka toinen avioliitoista päätyy eroon, ei ole ihme, että riskikynnys lasten hankkimiseen kasvaa. Suomessa kulttuurin on muuttuva lapsiystävällisemmäksi ja kaikki keinot nuorten lapsiperheiden aseman parantamiseksi on otettava käyttöön, jotta nuoret rohkaistuvat hankkimaan lapsia. Espoo-lisään esitettävät leikkaukset, opetukseen kohdistettavat säästöt tai asuntopolitiikan linjaukset keskittyen mini-asuntotuotannon kasvattamiseen eivät millään tavalla rohkaise lapsiperhemyönteisempään kehitykseen. Korkea elintaso vaatii, että ihmiset panostavat työhönsä, mutta mahdollisuus valita lasten hoitaminen kotona pitää olla mahdollista ilman riskiä, että putoaa työelämästä tai joutuu kantamaan merkittävän taloudellisen vastuun menettämällä eläke-etuuden vuosilta, jolloin vanhempana hoitaa lapsia kotona. Lapsiperheissä yhteisverotus, vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta tehtävä vähennysoikeus verotuksessa ja avioerotilanteissa molempien vanhempien yhteisvastuu lapsista, tukevat lapsiystävällisemmän politiikan aikaansaamista. Mikäli syntyvyyden osuus halutaan saada kasvuun, tulee lapsiperheiden valintoja tukea ja mahdollistaa lasten hankkiminen myös nuorena, jolloin lasten saaminen on biologisesti todennäköisintä. Marika Niemi (kok) Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. HUS:n hallituksen jäse Koulutus on kestävä sijoitus Torstai 1.11.2018 klo 20:52 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys ensi vuodelle 2019 pitää sisällään panostuksia investointeihin. Koulut kuntoon -linjaus nostaa investointitasoa, mutta myös Länsimetro kasvattaa koko konsernin lainakantaa 4,8 miljardiin euroon, mikä on lähes 16 000 euroon/asukas vuoteen 2023 mennessä. Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kasvun taittamista ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. Tilojen yhteiskäyttöä on järkevää lisätä muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Erityisesti lukiotilojen osalta yhteiskäyttö on järkevää. Viime päivinä otsikoihin päätyneen Leppävaaran heikkokuntoisten lukiotilojen osalta on perusteltua hakea tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia esimerkiksi Laurean ja Metropolian kanssa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painotti budjettikäsittelyn aikana, että koulu- ja päiväkotitilojen osalta on syytä tehdä vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulu ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä Y-tontteja yksityisten päiväkotien käyttöön. Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Tämä tarkoittaa, ettei Espoo-lisän suuruuteen tule kohdistaa heikennyksiä ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvatetaan ottamalla käyttöön palveluseteli vaiheittain vuoden 2019 aikana. Lautakunnan budjettikäsittelyn jälkeen, Espoo on päättänyt nostaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja. Tämä vääjäämättä asettaa korotuspaineen yksityisen hoidon tuen kuntalisään. Yksityisen hoidon tukea tulee nostaa vastaamaan palkankorotusta, koska yksityisissä päiväkodeissa opettajien palkkoihin tulee vastaavasti korotuspaine. Palveluntuottajat eivät voi nostaa varhaiskasvatusmaksuja menolisäyksen kattamiseksi. Ei etenkään tilanteessa, jossa kunnan omissa päiväkodeissa maksuja pienennetään tai jopa poistetaan. Kaupunginjohtajan esityksessä kohdennetaan yli 10 miljoonan euron säästöt opetukseen. Kasvavassa ja yhä kansainvälisemmässä kaupungissa opetukseen kohdistettavat säästöt eivät voi olla missään tapauksessa perusteltuja. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa. Yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Oman äidinkielentunteja annetaan 40 kielessä ja opetusta seitsemässä eri katsomusaineessa. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opetuksellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Ryhmäkokojen kasvattaminen tekee opetustyöstä entistä haasteellisempaa ja supistaa yksilöllisen ohjaamisen mahdollisuuksia. Opettajan kasvatuksellista ja pedagogista läsnäoloa ei voi korvata koneilla. Säästöjä tulee hakea tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä, hallintoa karsimalla sekä hankintamenettelyä tehostamalla. Sitä vastoin opetuksesta ei tule leikata. Suomen kehityksen kannalta on kestävää panostaa lapsiin ja nuoriin. Johtaminen näkyy koulun arjessa Tiistai 2.10.2018 klo 10:49 Kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouksessaan hylätä esityksen Saunalahden rehtorin irtisanomisesta, koska irtisanomiskynnys ei ylittynyt. Päätös, yhteydenotot koulun sisältä ja vanhemmilta sekä asian saama laaja julkinen huomio, vääjäämättä nostavat kysymyksen ”Miten johtamista Espoossa tulisi kehittää?” Miten saadaan Espoon arvot aidosti jalkautettua arkeen, jotta jokainen kaupungin työntekijä toimii niiden pohjalta? Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, mikäli ne eivät aidosti ohjaa toimintaa. Espoo-tarinassa olemme sitoutuneet siihen, että: Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Espoossa on avoin ja toimiva päätöksenteko. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäinen luottamus sekä verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edistävät Espoon tavoitteiden saavuttamista. Valtuustokauden tavoitteina ovat mm. seuraavat: – Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat. – Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta. – Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni. – Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Toimenpiteissä valtuusto korostaa mm. että tuetaan kouluyhteisöjen keinoja yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja sosiaalisten taitojen sekä motivaation edistämiseksi. Pieni kansa pärjää vain ja ainoastaan osaavilla tekijöillä. Yhteisenä tehtävänämme on luoda mahdollisimman hedelmällinen alusta espoolaisen osaamisen kasvulle. Vastuu on iso, mutta niin on palkintokin. Kun varmistamme parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten ja nuorten elämälle, voimme olla tyytyväisiä tekemäämme työhön. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on varmistaa mahdollisimman hyvät puitteet tämän työn tekemiselle. Laadukas opetus ei synny itsestään, ja aina on varaa parantaa. Kannustava ja onnistumista tukeva johtaminen näkyy koulun arjessa. Kaiken kaikkiaan niin opetuksessa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetuissa palveluissa tulee keskittyä ydintoimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa. Hyvä johtajuus antaa tilaa ja mahdollisuudet kehittämiselle. Saunalahden koulun tapaus osoitti, että johtamiskulttuuria on kehitettävä kaikilla tasoilla entistä avoimemmaksi, kannustavammaksi ja luottamusta synnyttävämmäksi. Päätöksiä ja aplodeja Keskiviikko 22.8.2018 klo 22:30 Tämän iltainen kokous oli tehokas startti syksyyn. Budjettineuvotteluja silmällä pitäen on hyvä tiedostaa, että varhaiskasvatus- ja opetustoimi jatkaa kasvuaan. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä jatkaa kasvuaan. 1.8.2018 tilanteen mukaan perusopetuksessa on 28 800 oppilasta eli edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua on 800 oppilasta. Oppilaat sijoittuvat nykyisiin koulutiloihin eikä uusia koulutiloja valmistu syksyksi. Tilankäyttö tehostuu näin 3 %. Tilapäisissä ja väistötiloissa opiskelee lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 3400 oppilasta ja opiskelijaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa edelleen vuosittain noin 10% ja on nyt 5200 oppilasta ja opiskelijaa. Valmistavassa opetuksessa on 530 oppilasta, mutta määrä kasvaa koulun alun aikaan viikoittain. Kaikkiaan yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Oman äidinkielentunteja annetaan 40 kielessä ja opetusta 7 eri katsomusaineessa. Lautakunta myös hyväksyi lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2019-2030. Esityksestäni lautakunta lisäsi lausuntoon, että tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys on riittämätön. Lautakunta edellyttää tilojen osalta vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulumalliratkaisujen ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi lautakunta toisti viime kevään hankelistansa. Lisäksi lautakunta esitti toivomuksen, että Y-tontteja tulee olla riittävästi tarjolla mm. päiväkotien käyttöön. Kielikylpyopetuksen englanninkielen opetuksen osuus ja Espoon tulkinta opetushallituksen linjauksiin on herättänyt kritiikkiä vanhempien keskuudessa. Pyysimme, että lautakunnalle tuodaan selvitys kielikylpyopetuksen englanninkielen opetuksesta ja opetustuntien lisäämisestä tuntikehykseen. Lautakunta pyytää myös opetushallituksen virallista kantaa Espoon kielikylpyopetuksen englanninkielen osuuden tulkintaan. Lisäksi lautakunta pyytää vertailua Vantaan ja Helsingin linjoihin asiassa. Bugman´s Best NY -firman toimitusjohtaja Toivo Hursti, nuorisovaltuuston edustaja lautakunnassa sai meiltä kaikilta raikuvat aplodit. Yritys on palkittu Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelman parhaana toisen asteen NY-yrityksenä. Kesällä yhtiö voitti lukiolaisten kansainvälisen Genius Olympiad -kilpailun New Yorkissa ja sijoittui kolmanneksi NY-yritysten EM-kilpailuissa Serbiassa. YES! Nuorissa yrittäjissä on draivia. Syyskauden avaus Tiistai 21.8.2018 klo 7:56 Syyskauden avaus Syksyn ensimmäinen valtuusto kävi kiivaan keskustelun Länsimetron ja sen liityntälinjaston aiheuttamista ongelmista. Matka-aikojen pidentyminen oli tiedossa jo metropäätöstä tehtäessä, toisin kuin useiden valtuutettujen puheista voisi päätellä. Nyt kuitenkin on etsittävä ratkaisuja – ratkaisuja, jotka ovat taloudellisia, toiminnallisesti järkeviä ja asiakaslähtöisiä. Valtuusto hyväksyi toivomukseni siitä, että selvitetään uusia mahdollisuuksia järjestää koululaisten koulumatkoja joukkoliikenteellä käyttämällä hyväksi palvelulinjatyyppisiä kutsuohjattuja tai muita uusia ratkaisuja. Ratkaisu voisi olla osa myös ruuhka-ajan työmatkaliikennettä esimerkiksi Nöykkiö-Latokaski-Kattilalaakso-Tillinmäki -alueella. Vastaavan kaltaisia alueita Espoossa riittää useita ja toivoisinkin valtuutetuilta luovempia ratkaisuehdotuksia kuin lisämiljoonat tyhjästä pussista. Lisäksi listalla oli minun ja Elias Erämajan tekemä valtuustoaloite liittyen Jorvin maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavoituksen yhteydessä on syytä varautua Jorvin täydennysrakentamiseen. Jorvin alue tulee olemaan jatkossa entistä merkittävämpi koko läntistä Uuttamaata palveleva sairaala-alue. Jo pelkästään työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää saada alueelle monipuolista asuntotuotantoa. |
