Ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 8. ja 9.
luokkalaisten keskuudessa, selvi\u00e4\u00e4 THL:n tuoreesta kouluterveyskyselyst\u00e4. Erityisesti tytt\u00f6jen (34%) ahdistuneisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt jopa koronavuosien tasosta. Nuorten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 oireilu edellytt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4 entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 ja nopeampaa yhteisty\u00f6t\u00e4 opiskelijahuollon, sosiaality\u00f6n ja mielenterveystoimijoiden kesken.
L\u00e4nsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa linjataan, ett\u00e4 matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan nykyisest\u00e4. Matala kynnys voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 asiakas ei tarvitse l\u00e4hetett\u00e4 ja palvelussa voi asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta ja maksutta.
Perheneuvola- ja lasten mielenterveyspalvelut tarjoavat kasvatus- ja perheneuvontaa sek\u00e4 yhten\u00e4isten kriteereiden mukaisesti arviointia, hoitoa ja kuntoutusta lasten mielenterveyden ongelmiin. Vuoteen 2026 menness\u00e4 80 % asiakkaista tullaan hoitamaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisesti. T\u00e4m\u00e4 malli pohjaa konkreettisiin toimiin, jonka keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sek\u00e4 yhteiskehitt\u00e4minen. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuorten
mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluja, palveluverkkoa, palveluprosesseja ja vastuunjakoa selvitet\u00e4\u00e4n ja kehitet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 MTP-palvelulinjan, perhekeskusten ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vastuunjaosta on teht\u00e4v\u00e4 niin selv\u00e4, ett\u00e4 nuori saa tarvitsemansa hoidon oikeasta paikasta oikeaan aikaan ns. yhden luukun periaatteella.
Koulujen oppilashuollolla on oltava saumaton yhteys tuleviin perhekeskuksiin, jotta nuori saa avun nopeasti. Nuoren pompottaminen luukulta toiselle lis\u00e4\u00e4 ahdistuneisuutta. Nuori saattaa turhautua ja lopulta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakematta tarvitsemaansa apua.
Nuorille digitaalinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on luonteva ja vaivaton tapa kommunikoida. Palvelustrategiassa linjataankin, ett\u00e4 digitaalisten palvelujen osuutta kasvatetaan, jolloin my\u00f6s niiden saatavuus lis\u00e4\u00e4ntyy.
Koulu on nuorelle luonteva ymp\u00e4rist\u00f6 l\u00e4hesty\u00e4 psykologia, kuraattoria, opoa, opettajaa tai muuta oppilashuollon henkil\u00f6\u00e4. N\u00e4iden aikuisten saavutettavuudesta huolehdittava paremmin.
Yksin\u00e4isyys raastaa monen nuoren el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mihin on kadonnut yhteis\u00f6llisyys ja ryhm\u00e4hengen rakentaminen? Koulup\u00e4ivi\u00e4 leimaa jatkuva kiire. Opettajilla ja koulun aikuisilla ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa panostaa ryhm\u00e4dynamiikan rakentamiseen. Yh\u00e4 suuremman osan ty\u00f6ajasta vie aivan turha raportointi ja muut hallinnolliset teht\u00e4v\u00e4t. Kunpa senkin ajan, mik\u00e4 kuluu hallintoon voisi siirt\u00e4\u00e4 nuoren kohtaamiseen.
Korvat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kuullaan nuoria \u2013 me aikuiset!
Marika R\u00e4f
L\u00e4nsi-Uudenmaan aluevaltuutettu
Palvelut ja resurssit lautakunnan vpj.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 8. ja 9.luokkalaisten keskuudessa, selvi\u00e4\u00e4 THL:n tuoreesta kouluterveyskyselyst\u00e4. Erityisesti tytt\u00f6jen (34%) ahdistuneisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt jopa koronavuosien tasosta. Nuorten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 oireilu edellytt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4 entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 ja nopeampaa yhteisty\u00f6t\u00e4 opiskelijahuollon, sosiaality\u00f6n ja mielenterveystoimijoiden kesken.L\u00e4nsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa linjataan, ett\u00e4 matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan nykyisest\u00e4. Matala kynnys voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 asiakas… Jatka lukemista Kuka kuuntelee nuorta?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":168,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marikaraf.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}